Venäjän armeija on ilmeisesti sijoittanut ryhmän koulututettuja delfiinejä Sevastopolin laivostotukikohtansa suojaksi Venäjän hallussa olevan Krimin niemimaan eteläkärkeen.
Näin kirjoittaa Yhdysvaltojen merivoimien instituutti (USNI), joka on tutkinut satamakaupungista otettuja satelliittikuvia ennen hyökkäystä Ukrainaan ja sen jälkeen.
Instituutin tutkijat uskoivat löytäneensä kaksi delfiiniaitausta, jotka olivat ilmestyneet sataman sisäänkäynnin viereen helmikuussa.
Katso oletettujen aitausten sijainti täällä (vasemmassa alakulmassa):
Älykkäät nisäkkäät auttavat ilmeisesti Venäjän armeijaa suojelemaan sotalaivojaan Ukrainan hyökkäyksiltä.
Asiantuntijoiden mukaan eläimet voivat olla koulutettuja etsimään sukeltajia ja estämään niitä pääsemästä sabotoimaan laivoja tai sijoittamaan alueelle räjähteitä. Ja eläimet osaavat todennäköisesti etsiä merenpohjasta laivaston alapuolelta myös merimiinoja.
Superaisti tekee delfiinistä tehokaan aseen
Miksi juuri delfiinit sopivat tähän tehtävään?
Ensinnäkin delfiinit ovat todella taitavia uimareita, ja jotkin delfiinilajit voivat uida jopa 65 kilometrin tuntinopeudella.
Toiseksi delfiineillä on superaisti, kaikuluotain, jolla ne voivat paikantaa esimerkiksi pahaa-aavistamattoman saaliin lähes 200 metrin etäisyydeltä.
Ne tekevät sen lähettämällä korkeataajuuksisia kirkaisuja tai naksauksia ja kuuntelemalla takaisin heijastuvaa kaikua. Kaiun voimakkuudesta ja taajuudesta delfiinit muodostavat akustisen kolmiulotteisen kuvan ympäristöstään.
Lue tästä, miten delfiinit käyttävät superaistejaan:
Delfiinin kaikuluotain löytää 200 metrin päässä uivan viiden sentin pituisen kalan.
Delfiini tuottaa suurtaajuisia naksausääniä kallonsa ilmakanavien ja -pussien avulla. Ne sijaitsevat otsassa hengitysaukon tuntumassa.
Äänet kulkevat otsassa sijaitsevan rasva-aineiden täyttämän kyhmyn, melonin, läpi. Meloni toimii kuin akustinen linssi, joka kohdistaa ääniaallot kapeaksi säteeksi.
Kun ääniaallot osuvat kohteeseen, jonka tiheys on eri kuin veden, ne heijastuvat takaisin. Kalojen tiheys on muuten lähes sama kuin veden, mutta niiden uimarakossa on ilmaa. Siihen osuessaan äänet synnyttävät kaiun, jonka delfiini aistii.
Kun tiivis äänisäde osuu johonkin ja heijastuu takaisin, se osuu delfiinin alaleukaan ja johtuu sitä pitkin korvaan. Eläimen aivot rekisteröivät, mistä ääni on peräisin, ja delfiini voi suunnistaa kaiun mukaan.
Kaikuluotainjärjestelmä on niin tarkka ja herkkä, että delfiini voi rekisteröidä jopa kooltaan alle viisi millimetriä olevat kohteeet.
Kaikuluotausta eivät käytä vain delfiinit ja valaat vaan myös monet muut eläimet, kuten lepakot, päästäiset ja tietyt lintulajit. Delfiinien kaikuluotausjärjestelmä on kuitenkin eläinkunnan kehittynein.
Kesy maitovalas saattoi olla salainen ase
Kyse ei ole suinkaan ensimmäisestä kerrasta, kun eläimiä käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin. Yhdysvalloissa on koulutettu esimerkiksi korvahylkeitä suojelemaan laivastoa samaan tapaan kuin venäläiset ovat ilmeisesti nyt tehneet Sevastopolissa.
Ja vuonna 2019 ryhmä kalastajia yllättyi Norjassa Finnmarkenin edustalla melkoisesti, kun valjaita ja kamerajalustaa kantavaa puettu kesy maitovalas yhtäkkiä ui aluksen viereen ja alkoi kiehnätä itseään sen laitaa vasten.
Norjalaiskalastajat joutuivat turvautumaan mutkikkaaseen operaatioon saadakseen valjaisiin puetun metrien mittaisen valaan pelastettua. Lue juttu TÄSTÄ!
Valjaiden sisäpuolella luki ”Equipment St. Petersburg”, ja se sai norjalaistutkijat päättelemään, että valas saattoi kuulua Murmanskissa sijaitsevalle Venäjän laivaston osastolle. Venäjän puolustusvoimat ei ole vahvistanut eikä torjunut väitettä.
Katso, miten kesy maitovalas ui kalastuskutterin viereen: