Historian verisin yhteenotto

Sota aiheuttaa usein eniten kärsimyksiä siviiliväestölle. Sodan osapuolten menetyksiä yksittäisissä taisteluissa kuvataan silti yleensä kaatuneiden ja loukkaantuneiden sotilaiden määrällä. Tilastojen valossa sotahistorian synkimmältä tapahtumalta näyttää Ison-Britannian ja Ranskan 24.6.1916 aloittama suurhyökkäys Saksan armeijaa vastaan Sommen alueella Pohjois-Ranskassa. Sommen taistelu jatkui pitkälle marraskuuhun, mutta se ei johtanut läpimurtoon, vaikka siinä käytettiin mm. ensimmäisen kerran hyökkäysvaunuja. Molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita: brittejä kuoli noin 420 000, ranskalaisia noin 200 000 ja saksalaisia hieman yli puoli miljoonaa. Yksistään britit menettivät yhden kesäpäivän aikana 60 000 sotilasta. Ensimmäisessä maailmansodassa käytiin muitakin paljon uhreja vaatineita taisteluja, mm. Verdunissa. Verdunin taistelussa (helmikuusta heinäkuuhun 1916) kuoli noin 300 000 ranskalaista ja lähes yhtä paljon saksalaisia. Myös itärintamalla, jolla venäläiset taistelivat saksalaisia vastaan, kuoli paljon sotilaita. Ensimmäisen maailmansodan suuret miestappiot johtuivat paitsi sotastrategian puutteista myös siitä, että puolustusaseista oli kehitetty hyökkäysaseita tehokkaampia ja sotaan osallistuneilla suurvalloilla oli käytännössä yhdenmukainen aseistus. Koska konfliktin eri osapuolten tulivoimassa ei ollut huomattavia eroja, varsinkin länsirintamalla sota sai asemasodan luonteen. Rintamalinjoja ei saatu liikkeelle edes taistelukaasuja käyttämällä.