Claus Lunau
Pangea

Pangea - Mikä oli Pangea?

Muinoin kaikki mantereet sulautuivat yhteen Pangea-nimiseksi jättiläismantereeksi. Kuinka se muodostui? Ja miksi se hajosi nykyisiksi mantereiksi?

Pangea

Pangea oli niin sanottu jättiläismanner, johon kuuluivat noin 200 miljoonaa vuotta sitten melkein kaikki kuivan maan alueet.

Jo 1900-luvun alussa saksalainen meteorologi Alfred Wegener totesi Afrikan ja Etelä-Amerikan sopivan muodoltaan toisiinsa. Hän esitti muidenkin mantereiden olevan peräisin samasta kokonaisuudesta, Pangeasta, joka tarkoittaa kaikkea maata.

Jättiläismantereet kokoavat maan

Teoria täsmentyi vuonna 1988, kun R. Damian Nance, Thomas Worsley ja Judith Moody todistivat, että mantereet eivät ole yhdistyneet vain silloin, kun Pangea syntyi.

Mantereiset maamassat maapallolla nimittäin sulautuvat toisiinsa pitkällä aikavälillä niin, että muodostuu jättiläismanner. Se taas ennen pitkää hajoaa kappaleiksi eli useaksi eri mantereeksi.

Pangea syntyi kasautumalla

Kuivat maa-alueet perustuvat mantereisiin laattoihin. Kun ne ajautuivat yhteen, muodostui jättiläismanner Pangea.

Pangea mannerlaatat törmäävät toisiinsa
© Claus Lunau

325 miljoonaa vuotta sitten: Mantereet törmäsivät toisiinsa

Kuivaa maata oli lähinnä kahdella mantereella: Euramerikassa ja Gondwanassa. Ne laatat, joihin mantereet perustuivat, ajatuivat toisiaan päin ja sulkivat Paleo-Tethysmeren.

Pangea mantereet koossa
© Claus Lunau

235 miljoonaa vuotta sitten: Mantereet kasautuivat Pangeaksi

Kaikki kuiva maa kuului Pangeaan. Nimitys perustuu kreikan kaikkea maata tarkoittaviin sanoihin pan ja gaia. Ympärillä oli valtameri, Panthalassa. Thalassa merkitsee merta.

Pangea maanosat muodostuvat
© Claus Lunau

140 miljoonaa vuotta sitten: Maanosat muodostuivat

Laattojen loittoneminen pani alulle Pangean hajoamisen kappaleiksi. Pohjois-Atlantti oli kapea salmi, ja Afrikka ja Etelä-Amerikka olivat vielä yhdessä.

Seuraava jättiläismanner on Pangea Ultima

Pangea oli Maan toistaiseksi viimeinen jättiläismanner. Se alkoi hajota noin 200 miljoonaa vuotta sitten, kun triaskausi vaihtui jurakaudeksi, jonka aikana dinosaurukset hallitsivat luontoa.

Sittemmin maanosat ovat erkaantuneet niin, että on syntynyt Atlantin ja Intian valtameren kaltaisia suuria merialtaita.

Geologien mukaan mantereet ovat nykyään niin hajallaan kuin ne vain voivat olla ja kehitys kulkee taas kohti jättiläismantereen, Pangea Ultiman, muodostumista 200 miljoonan vuoden kueluessa.

Pangea Ultima

Seuraava Maan jättiläismanner on Pangea Ultima.

© Shutterstock

Pangean kaltaiset jättiläismantereet vaikuttavat maapallon ilmastoon.

Kuiva maa on laajalti rutikuivaa eli aavikkoa, koska sisämaahan ei tule kosteutta, koska meri on niin kaukana – niin kuin nykyään Australiassa mutta vain suuremmassa mittakaavassa.

Pangeassa 99 prosenttia eliöistä eli kapealla rantakaistaleella.