Ainakin 146 000 vuotta vanha kallo ehti lojua kiinalaiskaivossa melkein 80 vuotta.
Kiinalaisen Hebei GEO -yliopiston tutkijat ovat tutkineet fossiilia ja päätyneet analyysissään siihen, että kyse on ennen tuntemattoman esihistoriallisen ihmislajin jäännöksestä ja että on laji on nykyihmiselle läheisempää sukua kuin neandertalinihminen.
Löydöstä puhutaan lohikäärmeihmisenä, ja se voi pakottaa tarkistamaan käsityksiä ihmissuvun menneisyydestä.
Unohdettiin 80 vuodeksi sodanaikaiseen kätköön
Kiinalaiset maanviljelijät löysivät hyvin säilyneen kallon vuonna 1933 Heilongjiangin maakunnassa sijaitsevan Harbinin rautatiesillan rakennustyömaalta.
Löytöpaikan kiinalainen nimi tarkoittaa mustaa lohikäärmejokea, ja sen mukaan kallosta alettiin käyttää nimitystä lohikäärmeihminen.
Melkein 80 vuotta myöhemmin löytäjiin kuuluneen maanviljelijän lapsenlapsi toimitti kallon yliopistoon.
Isoisä oli kuulemma piilottanut kallon kaivoon, jotta se ei joutuisi japanilaisten haltuun toisen maailmansodan aikana.
Uusi ihmislaji on useiden lajien sekoitus
Fossiilista ei ole saatu dna-näytettä, mutta kalloa on verrattu muiden ihmislajien kalloihin polveutumishistoriaa selvittävässä fylogeneettisessä tutkimuksessa.
Lohikäärmeihmisellä on muiden lajien piirteiden lisäksi niin paljon omia ominaisuuksia, että sitä ehdotetaan ennen tuntemattoman ihmislajin edustajaksi. Tutkijat ovat antaneet sille tieteellisen nimen Homo longi.
Lohikäärmeihmisen kallo. Suhteellisen suuri aivokoppa on yhteistä nykyihmisen kanssa, mutta esimerkiksi sen pituus ja mataluus yhdistävät sen muihin ihmislajeihin, kuten neandertalinihmiseen.
Nykyihmisen tapaan uudella lajilla on suhteellisen suuri aivokoppa ja melko lyhyet kasvot.
Homo longi muistuttaa kuitenkin enimmäkseen sellaisia lajeja kuin neandertalin-, denisovan ja heidelberginihminen. Etenkin soikean kallon mataluus, paksut kulmaluut, isot poskihampaat ja melkein nelikulmaiset silmäkuopat erottavat lajin nykyihmisestä.
Homo longin uskotaan erkaantuneen nykyihmisen kehityslinjasta noin 949 000 vuotta sitten. Neandertalilaiset lähtivät sen sijaan omille teilleen ainakin 50 000 vuotta aikaisemmin.
Lohikäärmeihmisellä ja nykyihmisellä on siis ollut yhteisiä esivanhempia pitempään, joten neandertalinihminen on nykyihmiselle kaukaisempaa sukua.
Lohikäärmeihminen ja muut aikalaisihmiset sekoittuivat
Neandertalin-, denisovan- ja heidelberginihmisiä eli rinnakkain pleistoseenin keskivaiheen aikana 130 000–789 000 vuotta sitten.
Tältä Homo longi-laji näytti rekonstruktion mukaan.
Kallon ikä, ainakin 146 000 vuotta, osoittaa lohikäärmeihmisen eläneen silloin, kun kolme edellä mainittua muinaista ihmissuvun jäsentä olivat olemassa.
Koska lajilla on paljon yhteistä useiden nykyihmisen edeltäjien kanssa, vaikuttaa siltä, että eri lajit lisääntyivät myös keskenään.
Lohikäärmeihminen saattaakin olla todiste sitä teoriaa vastaan, jonka mukaan kaikki ihmislajit ovat olleet lähtöisin Afrikasta ja levinneet sieltä eri maanosiin.
Yhdessä denisovanihmisen kanssa lohikäärmeihminen vihjaa, että kivikaudella syntyi erilaisia ihmislajeja eri puolilla maapalloa ja että lajit olivat tekemisissä toistensa kanssa.