Neandertalinihmiset elivät Euroopassa ja Aasiassa 300 000 vuotta, mutta äkkiä 43 000–38 000 vuotta sitten laji katosi. Tutkijat ovat esittäneet katoamisen syiksi niin ilmastonmuutosta, sairautta ja risteytymistä ihmislajien kesken kuin sotaa muita ihmislajeja vastaan.
Nyt ilmastotutkija Axel Timmermann uskoo löytäneensä supertietokoneen avulla todisteet siitä, mikä löi viimeisen naulan neandertalinihmisen arkkuun.
Johtopäätös on selvä: neandertalinihmisten äkillistä katoamista ei voida selittää ilman nykyihmisen osuutta. Ajankohtakin täsmää, sillä Homo sapiens lähti Afrikasta noin 50 000 vuotta sitten.
Kun Homo sapiens valloitti uusia elinalueita, neandertalinihmisten määrä väheni. Axel Timmermannin supertietokonelaskelmat ilmaisevat lajien kehitystä Euroopassa 73 000–38 000 vuotta sitten.
Malli näyttää lajien elinalueet
Etelä-Koreassa Pusanin yliopiston Aleph-supertietokoneeseen syötettiin tietoja neandertalinihmisen aikaisista ilmasto- ja ympäristötekijöistä, jotka olisivat voineet vaikuttaa neandertalinihmisten loppuajan elinoloihin. Tietoja oli muun muassa lämpötilasta, sademäärästä ja kasvillisuudesta.
Simulaatioiden avulla Aleph loi mallin, josta selviää, miten muutokset ovat vaikuttaneet kahden ihmislajin elinalueisiin ja kontakteihin. Mallissa otetaan huomioon myös se tosiseikka, että pieni osa nykyihmisistä ja neandertalinihmisistä risteytyi keskenään.
Muuttujia muuttamalla ja tarkistamalla mallin tietoja neandertalinihmisistä oleviin arkeologisiin, paleoantropologisiin ja geneettisiin tietoihin Timmermann havaitsi, että vaikka ilmasto olisikin muuttunut äkillisesti, neandertalinihmisillä olisi silti ollut mahdollisuus selviytyä.
Mallissa olevalla realistisen tasoisella risteytymiselläkään Homo sapiens ei olisi kyennyt hävittämään neandertalilaisia.
Neandertalilaiset jäivät toisiksi
Neandertalinihmiset selvisivät karuista oloista, jääkaudesta ja rinnakkaiselosta nykyihmisen kanssa ongelmitta noin 10 000 vuotta. Neandertalinihmisen katoamista ei siis voida selittää yksin ilmastonmuutoksella tai nykyihmisen leviämisellä.
Malli antaa ymmärtää, että kovat elinolot ja tiukka kilpailu nykyihmisen kanssa yhdessä johtivat neandertalinihmisen katoamiseen.
Nykyihmisen tehokkaat metsästysmenetelmät, neandertalinihmistä parempi kyky vastustaa sairauksia ja jatkaa sukua olivat tekijöitä, jotka johtivat mallin mukaan neandertalinihmisen tuhoon.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun supertietokoneen avulla arvioitiin neandertalinihmisen katoamisen syitä. Tutkija kertoo seuraavaksi vielä säätävänsä mallia.
Menestyksen avaimet tulivat tipoittain
Luovuus, yhteistyö ja kieli. Useat eri kyvyt tekivät nykyihmisestä maailmanvalloittajan. Jo esivanhempamme pääsivät hyödyntämään monia niistä.
Luovuus antoi tulen
Jo niin sanotut apinaihmiset, joista ihmissuku polveutuu, käyttivät alkeellisia kivityökaluja. Pystyihminen osoitti kuitenkin suurempaa kekseliäisyyttä: se opetteli hallitsemaan tulta.
Uusi geenimuunnos sai ihmiset puhumaan
Menestyksemme kulmakiviä on mahdollisuus viestiä tehokkaasti. Kielelliset kyvyt liittyvät muun muassa geenin FOXP2 varianttiin, joka syntyi ennen nyky-, neandertalin- ja denisovanihmisen eroa.
Yhteistyö auttoi suurriistan kaadossa
Kyky toimia yhdessä ja yhdistää voimat mahdollisti entistä isompien saaliseläinten tappamisen. Yhteistyökyky ei ole ollut vain nykyihmisen taito, vaan esimerkiksi neandertalilaiset metsästivät joukolla suurriistaa.
Läheisyys käänsi joukon kasvu-uralle
Nykyihmiset kykenevät elämään suurina, tiiviinä yhteisöinä – ehkä sen ansiosta, että laji kesytti itse itsensä. Sopuisaa, suvaitsevaa käyttäytymistä on pidetty arvossa, kun taas pahimmista räyhääjistä on haluttu päästä eroon.
Kärsivällisyys toi leipää pöytään
Homo sapiens on tiettävästi ainoa ihmislaji, joka on keksinyt maanviljelyn. Syynä on ehkä se, että nykyihmisellä oli riittävästi kärsivällisyyttä, jonka ansiosta hyötyä jaksettiin odottaa.
