Ihmisen kallo

Polveutumisopas: Nykyihmisen kehitys

Oma lajimme, nykyihminen, on vain yksi ison sukupuun oksa. Oppaamme tutustuttaa sinut mitä moninaisimpiin ihmislajeihin ja auttaa ymmärtämään nykyihmisen kehitystä.

Oma lajimme, nykyihminen, on vain yksi ison sukupuun oksa. Oppaamme tutustuttaa sinut mitä moninaisimpiin ihmislajeihin ja auttaa ymmärtämään nykyihmisen kehitystä.

Gualtiero Boffi/EyeEm/Getty Images

Nykyihminen on pitkän kehityksen tulos. Juonnamme juuremme ehkä noin kaksi miljoonaa vuotta sitten eläneistä apinamaisista kädellisistä. Jossain vaiheessa esivanhempamme eivät enää kiipeilleet puissa ja saivat selvästi suuremmat aivot.

Tie on ollut paitsi pitkä myös mutkainen – paljon aiemmin oletettua mutkaisempi. Nykytiedon valossa ihmisen sukupuu näyttääkin pensaalta.

Sukupuu

Nykyihmisellä on laaja suku

Ihmisen sukupuu

Ihmisen sukupuun vaakaviivat ilmaisevat, milloin eri lajit ovat eläneet (miljoonia vuosia sitten). Katkoviivat tarkoittavat, että eri lajien väliset sukulaisuussuhteet ovat epäselviä. Harmaa tai musta väri havainnollistaa lajin olemassaoloaikaa.

© Malene Vinther

Eri lajien väliset sukulaisuussuhteet ovat kiistanalaisia, mutta sukupuun perusrakenteesta on päästy yksimielisyyteen. Tyven muodostavat varhaisimmat ihmissuvun jäsenet, joihin kuuluu myös esi-ihmiseksi luonnehdittu Homo habilis eli käteväihminen. Sitten puu alkaa haaroittua.

Eräästä haarasta kehittyi pystyihminen. Oksia kasvoi lisää, ja vähintään yhden välivaiheen jälkeen syntyi nykyihminen. Laji sai alkunsa Afrikassa 300 000 vuotta sitten.

Homo habilis

Käteväihminen kuuluu tyveen

Homo Habilis
© S. Entressangle/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 1
  • Elinaika: 2,3–1,7 milj. vuotta sitten
  • Elinalue: Itä- ja Etelä-Afrikka
  • Pituus: 100–150 cm
  • Aivojen tilavuus: 500–900 cm3

Homo habilis kehittyi niin sanotuista etelänapinoista. Lajia pidetään yleensä yhtenä ensimmäisistä ihmissuvun jäsenistä. Enimmäkseen puissa liikkunut laji pystyi myös kävelemään kahdella jalalla.

Homo erectus

Pystyihmisiä oli kaksi miljoonaa vuotta

Homo Erectus
© S. Entressangle/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 2
  • Elinaika: 2 milj. – 110 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Afrikka, Eurooppa ja Aasia
  • Pituus: 150–180 cm
  • Aivojen tilavuus: 545–1 300 cm3

Homo erectuksesta polveutui monta lajia – myös nykyihminen. Se muistutti mittasuhteiltaan nykyihmistä, eli sillä oli pitkät jalat ja lyhyet kädet. Laji valmisti työkaluja ja ilmeisesti oppi hallitsemaan tulta.

Homo antecessor

Euroopanihminen oli sivupolku

Homo antecessor
© Agefotostock/Alamy
  • Sijainti sukupuussa: nro 3
  • Elinaika: 1,2 milj. – 800 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Länsi-Eurooppa
  • Pituus: 170–175 cm
  • Aivojen tilavuus: Noin 1 000 cm3

Pieni- ja litteäkasvoinen Homo antecessor muistutti suuresti nykyihmistä. Luiden proteiinit vihjaavat lajin olleen läheistä sukua nyky- ja neandertalinihmisen esivanhemmille.

Homo heidelbergensis

Heidelberginihminen epäilyttää

Homo Heidelbergensis
© S. Entressangle/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 4
  • Elinaika: 800 000–200 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Afrikka, Eurooppa ja Aasia
  • Pituus: 170–180 cm
  • Aivojen tilavuus: 1 100–1 390 cm3

Homo heidelbergensis esitetään yleensä nyky- ja neandertalinihmisen suoraksi edeltäjäksi. Epätyydyttävästi määritellyn lajin olemassaolo on kuitenkin kyseenalaistettu. Löydöissä voi olla kyse useista eri lajeista.

Homo bodoensis

Bodonihminen saattoi olla suora edeltäjämme

Homo Bodoensis
© Ettore Mazza
  • Sijainti sukupuussa: nro 5
  • Elinaika: 800 000–300 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Afrikka, Kaakkois-Eurooppa ja Lähi-itä
  • Pituus: Ei tiedossa
  • Aivojen tilavuus: 1 250 cm3

Tuore tutkimus esittää heidelberginihmisen hylkäämistä ja löytöjen luokittelua useiksi eri lajeiksi. Nykyihmisen ehdotetaan polveutuvan uudesta, Homo bodoensis -nimisestä, lajista.

Homo neanderthalensis

Neandertalilaiset olivat lähisukulaisiamme

Neandertaler
© S. Entressangle/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 6
  • Elinaika: 500 000–40 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Eurooppa, Siperia ja Lähi-itä
  • Pituus: 150–170 cm
  • Aivojen tilavuus: 1 200–1 500 cm3

Lähimpiin sukulaisiimme kuuluvalla neandertalinihmisellä oli suuremmat aivot ja paksummat kulmaluut kuin meillä. Neandertalilaiset saivat lapsia sekä nyky- että denisovanihmisten kanssa.

Denisovanihminen

Neandertalinihmisen sisarlaji

Homo Bodoensis
© John Bravo Fine Art/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 7
  • Elinaika: 500 000–40 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Aasia
  • Pituus: Ei tiedossa
  • Aivojen tilavuus: Ei tiedossa

Vielä ilman virallista tieteellistä nimeä oleva denisovanihminen tunnetaan pienistä luujäännöksistä. Niistä saadut dna-näytteet osoittavat lajin neandertalinihmisen sisarlajiksi. Myös nykyihmisen perimässä on denisovanihmisen dna:ta.

Homo floresiensis

Floresinihminen oli hobitti

Homo Floresiensis
© S. Plailly/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 8
  • Elinaika: 200 000–50 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Indonesian saari Flores
  • Pituus: 110 cm
  • Aivojen tilavuus: 380–420 cm3

Homo floresiensis ja sitä muistuttava Homo luzonensis eli luzoninihminen olivat pienikokoisia, vanhakantaisia ihmislajeja, jotka saattoivat polveutua pystyihmisestä. Kummankin kaakkoisaasialaisen lajin edustajia eli vielä 50 000 vuotta sitten.

Homo naledi

Arvoituksellinen afrikkalainen

Homo Naledi
© S. Entressangle/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 9
  • Elinaika: 335 000–235 000 vuotta sitten
  • Elinalue: Etelä-Afrikka
  • Pituus: 150 cm
  • Aivojen tilavuus: 450–560 cm3

Varhaisen nykyihmisen rinnalla eläneellä Homo naledi -lajilla oli selvästi pienemmät aivot. Rinnakkaislajien kehityslinjat erosivat toisistaan ehkä noin kaksi miljoonaa vuotta sitten.

Homo sapiens

Enää on vain nykyihmisiä

Homo Sapiens
© S. Entressangle/E. Daynes/SPL
  • Sijainti sukupuussa: nro 10
  • Elinaika: On ollut olemassa 300 000 vuotta
  • Elinalue: melkein kaikki maanosat
  • Pituus: keskimäärin 160–170 cm
  • Aivojen tilavuus: keskimäärin 1 300 cm3

Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten joko heidelbergin- tai bodonihmisestä. Laji levisi Afrikan ulkopuolelle useina muuttoaaltoina ja valloitti käytännössä koko maapallon.