Neandertalinihminen tehosti immuunijärjestelmää
Geenikartoituksissa on selvinnyt, että ei-afrikkalaistaustaisilla nykyisin elävillä ihmisillä on 1,5–4 prosenttia neandertalinihmisen geenejä.
Neandertalilaisten vaikutus voidaan jäljittää 200 immuunijärjestelmän geeniin, jotka antoivat nykyihmisille suojan monia sairauksia vastaan.
Kun nykyihmiset alkoivat vaeltaa Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan, heidän perimänsä oli sopeutunut Afrikan mantereen olosuhteisiin. Nykyihmiset kohtasivat uusilla alueilla tuntemattomia taudinaiheuttajia, joille heidän elimistöstä ei ollut aiemmin altistunut ja joita heidän immuunijärjestelmänsä ei siksi kyennyt torjumaan.
Neadertalinihminen puolestaan oli asunut seuduilla jo pitkään, joten lajin immuunijärjestelmä oli hyvin sopeutunut olosuhteisiin ja siellä kehittyneisiin tauteihin. Neandertalilainen kantoi siis mukanaan eloonjäämisen eväitä, joista nykyihminen sai osan, kun lajit risteytyivät.
Nämä olet perinyt neandertalilaisilta:
Keratiinigeeni – joka on voinut edistää ihon paksunemista.
Ihosolujen muodostuminen – aasialaisilla ihon pintakerrosten solujen muodostumista säätelevä geeni on peräisin neandertalilaisilta.
Uv-suoja – aasialaisilta on löydetty merkkejä neandertalilaisista 18 geenissä, jotka suojaavat uv-säteilyltä.
Neandertalinihminen ei riittänyt nykyihmiselle
Tutkijat ovat selvittäneet myös, että niin nykyihmiset kuin neandertalinihmisetkin risteytyivät denisovan- eli denisinihmisen kanssa. Denisovanihmisestä löydettiin jälkiä Siperiasta vasta vuonna 2010. Uudessa tutkimuksessa selvisi, että muun muassa Etelä-Aasian ja Oseanian asukkailla on perimässään denisovanihmisen geenejä.
Lue lisää nykyihmisen ja neandertalinihmisen suhteiden seurauksista täältä.
