Neandertalilaisgeeni tekee naisesta hedelmällisen

Neandertalilaisilta peritty dna:n pätkä perimässä kasvattaa joka kolmannen naisen hedelmällisyyttä. Seikalla on merkitystä keskenmenojen määrälle.

Neandertalilaisilta peritty dna:n pätkä perimässä kasvattaa joka kolmannen naisen hedelmällisyyttä. Seikalla on merkitystä keskenmenojen määrälle.

Science Photo Library

Neandertalilaiset hävisivät Euroopasta noin 40 000 vuotta sitten, mutta osa heidän geeneistään elää yhä nykyväestössä. Nyt tutkimus osoittaa, että yksi geeneistä voi antaa etulyöntiaseman lasten saamisessa.

Tutkimus valottaa myös osaltaan yhtä lisääntymiseen liittyvistä arvoituksista.

Yksi kolmesta on suojassa keskenmenoilta

Dna-tutkijat kävivät läpi 244 000 brittinaisen koko perimän ja tulivat siihen tulokseen, että lähes joka kolmannella heistä oli dna-pätkä, joka on löydetty myös neandertalinihmisiltä.

Lisäksi tilastot osoittivat, että samat naiset synnyttivät keskimäärin enemmän lapsia, heillä oli vähemmän verenvuotoa varhaisraskauden aikana ja heillä esiintyi vähemmän keskenmenoja.

Geeni koodaa reseptoria, joka toimii eräänlaisena telakointiasemana progesteroni-sukupuolihormonille. Kun hormonimolekyyli kiinnittyy reseptoriin, reseptori lähettää viestin, joka saa kohdun valmistautumaan ottamaan vastaan hedelmöityneen munasolun. Kohtu pitää tämän jälkeen huolta siitä, että munasolu kiinnittyy sen seinämään kunnolla, mikä pienentää keskenmenoriskiä.

Neandertalilaisgeeni tuottaa naisen soluihin enemmän progesteronireseptoreja kuin geenin muut variantit ja kasvattaa siten raskauden onnistumisen mahdollisuutta.

Sukuhormonin edut ja haitat

Progesteronilla on iso merkitys lähes kaikissa nisäkkäiden lisääntymisen vaiheissa munasolun irtoamisesta synnytykseen. Silti ei ole tarkkaan tiedetty, miten hormoni vaikuttaa ihmisessä ja onko sen vaikutus myönteinen vai kielteinen.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että neandertalilaisversio progesteronireseptorigeenistä kasvattaa riskiä sairastua munasarjasyöpään ja liian aikaisen synnytyksen riskiä.

Uuden tutkimuksen perusteella tutkijat arvelevat, että progestorireseptoreja lisäävän geenin saaneet naiset ovat tehneet ikään kuin lehmänkaupan: yhdessä asiassa hyödyllinen geeni on toisessa asiassa haitallinen.

Hedelmällisyyyden kasvu voi olla yksinkertainen selitys sille, miksi kyseinen geeni on säilynyt lähes 33 prosentilla naisista, vaikka muita neandertalilaisilta perittyjä geenejä esiintyy yleensä noin kymmenellä prosentilla väestöstä.

Ihmislajien geenit sekoittuivat:

Tutkijat aikovat seuraavaksi perehtyä paremmin siihen, miten neandertalinihmiseltä perityt geenit vaikuttavat nykyihmisen lisääntymiseen.

Nyt tehty tutkimus ei ratkaise koko arvoitusta, vaikka antaakin viitteitä siitä, että progesteronihoito voisi joissakin tapauksissa ehkäistä keskenmenoja.