Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Neandertalilaisgeeni tekee naisesta hedelmällisen

Neandertalilaisilta peritty dna:n pätkä perimässä kasvattaa joka kolmannen naisen hedelmällisyyttä. Seikalla on merkitystä keskenmenojen määrälle.

Science Photo Library

Neandertalilaiset hävisivät Euroopasta noin 40 000 vuotta sitten, mutta osa heidän geeneistään elää yhä nykyväestössä. Nyt tutkimus osoittaa, että yksi geeneistä voi antaa etulyöntiaseman lasten saamisessa.

Tutkimus valottaa myös osaltaan yhtä lisääntymiseen liittyvistä arvoituksista.

Yksi kolmesta on suojassa keskenmenoilta

Dna-tutkijat kävivät läpi 244 000 brittinaisen koko perimän ja tulivat siihen tulokseen, että lähes joka kolmannella heistä oli dna-pätkä, joka on löydetty myös neandertalinihmisiltä.

Lisäksi tilastot osoittivat, että samat naiset synnyttivät keskimäärin enemmän lapsia, heillä oli vähemmän verenvuotoa varhaisraskauden aikana ja heillä esiintyi vähemmän keskenmenoja.

Geeni koodaa reseptoria, joka toimii eräänlaisena telakointiasemana progesteroni-sukupuolihormonille. Kun hormonimolekyyli kiinnittyy reseptoriin, reseptori lähettää viestin, joka saa kohdun valmistautumaan ottamaan vastaan hedelmöityneen munasolun. Kohtu pitää tämän jälkeen huolta siitä, että munasolu kiinnittyy sen seinämään kunnolla, mikä pienentää keskenmenoriskiä.

Neandertalilaisgeeni tuottaa naisen soluihin enemmän progesteronireseptoreja kuin geenin muut variantit ja kasvattaa siten raskauden onnistumisen mahdollisuutta.

Sukuhormonin edut ja haitat

Progesteronilla on iso merkitys lähes kaikissa nisäkkäiden lisääntymisen vaiheissa munasolun irtoamisesta synnytykseen. Silti ei ole tarkkaan tiedetty, miten hormoni vaikuttaa ihmisessä ja onko sen vaikutus myönteinen vai kielteinen.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että neandertalilaisversio progesteronireseptorigeenistä kasvattaa riskiä sairastua munasarjasyöpään ja liian aikaisen synnytyksen riskiä.

Uuden tutkimuksen perusteella tutkijat arvelevat, että progestorireseptoreja lisäävän geenin saaneet naiset ovat tehneet ikään kuin lehmänkaupan: yhdessä asiassa hyödyllinen geeni on toisessa asiassa haitallinen.

Hedelmällisyyyden kasvu voi olla yksinkertainen selitys sille, miksi kyseinen geeni on säilynyt lähes 33 prosentilla naisista, vaikka muita neandertalilaisilta perittyjä geenejä esiintyy yleensä noin kymmenellä prosentilla väestöstä.

Ihmislajien geenit sekoittuivat:

Heidelberginihminen

Monet seikat viittaavat siihen, että laji oli sekä nyky- että neandertalinihmisen edeltäjä, vaikka se muistutti enemmän neandertalin- kuin nykyihmistä. Aivojen koko oli vähän pienempi. Heidelbergin­ihmisiä oli olemassa suunnilleen 800 000–120 000 vuotta sitten.

SPL

Floresinihminen

Indonesialle kuuluvasta Floresin saaresta löytyneet jäännökset paljastavat lajin edustajien olleen vain noin 110-senttisiä "hobitteja". Floresinihmisiä on arveltu viimeisiksi pystyihmisten jälkeläisiksi. Uusien tutkimusten mukaan laji hävisi 50 000 vuotta sitten.

Mosgaard/Kennis & Kennis

Neandertalinihminen

Nykyihmistä rotevampi ja lyhyempi ihmislaji asutti Eurooppaa ja Aasiaa. Kun nykyihminen levisi Eurooppaan 45 000 vuotta sitten, lajit elivät rinnakkain 5 000 vuotta. Neandertalilaiset saattoivat ajautua sukupuuttoon esimerkiksi vainojen tai uusien sairauksien takia.

Kennis & Kennis

Denisovanihminen

Laji oli ilmeisesti raskasrakenteinen ja sopeutunut hyvin viileään ilmastoon. Denisovan- ja neandertalinihminen olivat läheistä sukua. Denisovanihmistä koskevat löydöt – muutama sormenkappale ja hammas – on tehty siperialaisluolassa. Lajin ulkonäköä voidaankin vain arvailla.

Oliver Larsen

Homo erectus

Homo erectus eli pystyihminen lähti Afrikasta liikkeelle 1,8 miljoonaa vuotta sitten ja levisi itään Aasian halki aina Jaavalle saakka. Sen perimästä on löydetty merkkejä neandertalinihmisen 600 000 vuotta vanhoista luista ja denisovanihmisen luista. Laji kuoli sukupuuttoon noin 108 000 vuotta sitten.

Science Photo Library

Tutkijat aikovat seuraavaksi perehtyä paremmin siihen, miten neandertalinihmiseltä perityt geenit vaikuttavat nykyihmisen lisääntymiseen.

Nyt tehty tutkimus ei ratkaise koko arvoitusta, vaikka antaakin viitteitä siitä, että progesteronihoito voisi joissakin tapauksissa ehkäistä keskenmenoja.

Lue myös:

Tieteen historia

Ihmiskokeet: Kun tiede on pahin

3 minuuttia
Muinaiset ihmiset

Uusi havainto: Perimässäsi on piirteitä yllättävältä ihmislajilta

3 minuuttia
Muinaiset ihmiset

5 700 vuotta vanha purukumi paljastaa: Lola oli kansansa viimeinen

11 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota