Neandertalilaiset tekivät luolamaalauksia

Neandertalilaiset maalasivat luolien seinämille kuvioita jo kauan ennen kuin nykyihminen saapui Eurooppaan.

Neandertalilaiset maalasivat luolien seinämille kuvioita jo kauan ennen kuin nykyihminen saapui Eurooppaan.

Pedro Saura

Uuden espanjalaisen luolataiteen ikää koskevan tutkimuksen tulokset ovat virittäneet jälleen keskustelun neandertalinihmisten luovuudesta. Keskeinen kysymys on ollut, onko osa eri puolilta Eurooppaa löydetyistä luolamaalauksista sukupuuttoon kuolleen ihmislajin käsialaa.

Kalliosta tihkuva vesi paljastaa iän

Kolmen espanjalaisluolan taidetta ajoittanut arkeologiryhmä päätyi siihen, että se on vähintään 64 800 vuotta vanhaa. Vallalla olevan käsityksen mukaan Afrikasta lähtöisin oleva nykyihminen saapui Eurooppaan vasta yli 20 000 vuotta myöhemmin.

Luolamaalausten ikää on vaikea määrittää perinteisellä radiohiiliajoituksella orgaanisen aineen puuttumisen takia. Siksi arkeologit käyttivät uutta tutkimustapaa.

He analysoivat tihkuvan veden vaikutuksesta maalausten päälle syntyviä ohuita kalkki­sälpä- eli kalsiittikerrostumia, jotka peittävät niitä kuin kalvot. Kalkkisälpä sisältää vähän uraania, joka hajoaa hitaasti toriumiksi.

Toriumpitoisuuksista tutkimusryhmä pystyi päättelemään, miten kauan sitten maalaukset oli tehty.

Neandertalilaiset olivat luovia

Vaikka espanjalainen luolataide häviää yksityiskohdissa sitä nuoremmille maalauksille, se osoittaa, että neandertalinihminen kykeni luovaan itseilmaisuun ja käsitteelliseen ajatteluun.

Näitä ominaisuuksia on pidetty tunnusmerkillisinä nykyihmiselle, ja on esitetty, että niillä oli ratkaiseva merkitys kahden älykkään ihmislajin välisessä olemassaolon taistelussa. Tuore tutkimustulos voikin tarkoittaa, että neandertalinihmisen häviö johtui ihan muista syistä.