Neandertalilaiset menettivät Y-kromosominsa

Uudet geenitutkimukset osoittavat, että neandertalilaisten toinen sukupuolikromosomi vaihtui yli 100 000 vuotta sitten. Laji näyttää saaneen uuden Y-kromosomin varhaisilta nykyihmisiltä.

Uudet geenitutkimukset osoittavat, että neandertalilaisten toinen sukupuolikromosomi vaihtui yli 100 000 vuotta sitten. Laji näyttää saaneen uuden Y-kromosomin varhaisilta nykyihmisiltä.

Flavio Massari/Alamy/ImageSelect

Kun nykyihminen muutti Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten, se kohtasi matkallaan muita ihmislajeja. Geenitutkimukset ovat osoittaneet, että nykyihmisen perimään sekoittui Euroopassa neandertalilaisen geenejä ja Aasiassa denisovanihmisen geenejä.

Nyt uudet tulokset osoittavat, että intiimit kohtaamiset lajien välillä alkoivat jo paljon aikaisemmin.

Neandertalilaisten Y-kromosomi muistuttaa omaamme

Saksassa Max Planck -instituutin tutkijat eristivät kolmen 38 000 - 53 000 vuotta sitten eläneen neandertalilaisyksilön luista Y-kromosomin ja vertasivat sitä kahden denisovanihmisen Y-kromosomiin.

© Ken Ikeda Madsen & Shutterstock

Varhainen vaeltaja lisääntyi neandertalilaisen kanssa

Varhainen Homo sapiens siirsi Y-kromosominsa Euroopan neandertalilaisille kauan ennen kuin omat esivanhempamme lähtivät Afrikasta.

Sukuhaarat erkanivat

Yli 600 000 vuotta sitten oma kehityslinjamme erkani kehityslinjasta, joka johti myöhemmin neandertalilaisten ja denisovanihmisten syntyyn.

Erityispiirteet kehittyivät

Euroopan neandertalilaiset erosivat Aasian denisovanihmisistä, ja Afrikassa Homo sapiensille kehittyi omat versionsa sukupuolikromosomeista.

Neandertalilaiset saivat uuden Y:n

100 000 - 370 000 vuotta sitten Homo sapiensin varhainen muoto antoi Y-kromosomin neandertalilaisille. Lajii itse kuoli sukupuuttoon.

Yllättäen neandertalilaisten Y-kromosomi näytti muistuttavan enemmän nykyihmisen kuin denisovanihmisen kromosomia.

Tilanne olisi pitänyt olla päinvastainen, sillä neandertalilaisen ja denisovanihmisen kehityslinjat erosivat toisistaan useita satojatuhansia vuosia sen jälkeen, kun ne olivat eriytyneet nykyihmisestä.

Homo sapiens saapui Eurooppaan varhain

Paras selitys havaitulle on se, että ryhmä varhaisia Homo sapienseja vaelsi Afrikasta kauan ennen muuttoaaltoa, josta me itse polveudumme.

Tutkijoiden mukaan varhaiset muuttajat antoivat Y-kromosominsa neandertalilaisille 100 000 – 370 000 vuotta sitten.

Kreikasta löydetty kallon kappale (vasemmalla), Israelista löydetty leukaluu ja muut löydöt osoittavat, että nykyihmisen edeltäjiä vaelsi Afrikasta jo noin 200 000 vuotta sitten.

© Katarina Harvati/University of Tübingen & Israel Hershkovitz et al./AAAS

Havainto tukee teorioita Homo sapiensin useista muuttoaalloista. Viime aikoina on ilmaantunut yhä enemmän löytöjä, jotka viittaavat siihen suuntaan.

Vuonna 2018 Israelista löydettiin 180 000 vuotta vanha Homo sapiensin leukaluu. Kreikassa kaivettiin vuotta myöhemmin esiin 210 000 vuotta vanha kallon kappale, josta myös tulee mieleen Homo sapiens.

Lajimme historia Afrikan ulkopuolella onkin paljon pidempi kuin on kuviteltu.