Nikola Solic/Reuters/Ritzau Scanpix

Neandertalilaisäidit antoivat rintaa nykytapaan

Hammasanalyysien mukaan neandertalilaisnaiset vieroittivat lapsensa rinnasta yhtä varhaisessa vaiheessa kuin nykyiset äidit.

Kolme Pohjois-Italiasta löydettyä maitohammasta on antanut tietoa neandertalinihmisten tavasta syöttää lapsiaan.

Hampaat kasvavat kerroksittain samalla lailla kuin puuhun muodostuvat vuosirenkaat, ja kerrosten väliset koostumuserot valottavat sitä, mistä lapsen ruokavalio on koostunut.

Neandertalilaislasten maitohampaista käy ilmi, että heidät vieroitettiin rinnasta 5–6 kuukauden iässä.

© Journal of Human Evolution & ERC project SUCCES, University of Bologna, Italy

Englantilaisen Kentin yliopiston tutkimuksessa määritettiin hammaskiilteen bariumpitoisuus, josta voidaan päätellä, onko lasta imetetty.

Kävi ilmi, että kaikki kolme oli vieroitettu rinnasta, kun he olivat 5–6 kuukauden ikäisiä. Se vastaa ajankohtaa, jossa nykyiset äidit lopettavat imettämisen.

Siksi tutkijoiden mukaan voidaan olettaa, että neandertalilaisvauvat kasvoivat samaa tahtia kuin nykyvauvat. Lapsen kehitystä tukee siirtyminen kiinteään ja runsaammin energiaa sisältävään ravintoon.

Häviämisteoria hataralle pohjalle

Tutkimustulokset kyseenalaistavat vanhan selityksen neandertalinihmisen häviämiselle.

On nimittäin oletettu, että neandertalilaisäidit antoivat rintaa kauemmin kuin nykyihmisäidit. Koska naisen hedelmällisyys vähenee imetysaikana, raskauksia on vähemmän.

Pienemmän syntyneiden määrän vuoksi neandertalilaispopulaatioiden oli vaikeampi vahvistua kriisien jälkeen, mikä huononsi koko lajin säilymismahdollisuuksia.

© Shutterstock

3 neandertalilaisfaktaa

Alkuperä: Kehittyi Euroopassa noin 400 000 vuotta sitten mahdollisesti heidelberginihmisestä.

Elinalue: Levisi kaikkiin jäättömiin Euroopan osiin viime jääkaudella.

Sukupuutto: Laji hävisi noin 40 000 vuotta sitten nykyihmisten yleistyessä Euroopassa.

Kolmen maitohampaan analyysi pudotti pohjan pois vanhalta oletukselta, mutta samalla se toi esiin toisen mahdollisen selityksen. Se perustuu hampaiden strontiumpitoisuuksissa havaittuun merkittävään neandertalin- ja nykyihmisen väliseen eroon.

Neandertalinihmiset pysyivät paikallaan

Maan ja kasvien strontiumisotooppikoostumus vaihtelee alueittain ja voi siksi valottaa sitä, kuinka paljon neandertalinihmiset liikkuivat ympäriinsä.

Kolmen hampaan valossa neandertalilaisten elämäntapa ei näytä erityisen liikkuvalta. Asialla saattoi olla merkitystä lajin eloonjäämismahdollisuuksille.