Kun nykyihminen kohtasi tuhansia vuosia sitten lähisukulaisensa neandertalinihmisen, keskinäinen viestintä saattoi perustua myös ääneen.
Ainakin uusi tutkimus vihjaa, että neandertalilaiset kykenivät vastaanottamaan puhetta samaan tapaan kuin nykyihmiset.
Käsitys perustuu neandertalinihmisen sisäkorvan 3D-malleihin, jotka yhdysvaltalaisen Binghamtonin yliopiston ja espanjalaisen Alcalán yliopiston tutkijat loivat neandertalilaisten kallofossiileista otettujen viipalekuvien pohjalta.
Kuvannuksen jälkeen voitiin verrata neandertalinihmisen (edessä) ja nykyihmisen (takana) kallojen yksityiskohtia.
Vastaava kuuloalue kuin meillä
Tutkimuksessa kerroskuvattuja viittä neandertalilaiskalloa verrattiin paitsi vastaavaan nykyihmisaineistoon myös neandertalinihmisen esivanhemmiksi oletettuihin Sima de los Huesos -löytöihin.
Kolmiulotteisen virtuaalimallinnuksen avulla saatiin selville, että nykyihmisen puhe sijoittuu neandertalinihmisen kuuloalueelle.
Lisäksi määritettiin, millainen neandertalilaisten kuulo todennäköisesti oli. Arvion mukaan kuulokäyrä oli samantapainen kuin nykyihmisellä ja siten edellytykset käsitellä puhetta olivat olemassa.
Konsonantteja käytettiin runsaasti
Mercedes Conde Valverde Alcalán yliopistosta tulkitsee tuloksia niin, että neandertalilaisilla oli kehittynyt, monimutkainen viestintäjärjestelmä.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan neandertalinihmisen kielelliset kyvyt tekivät heistä konsonanttitaitureita. Tämä piirre erottaa ihmisen puheen muiden kädellisten tuottamista merkityksellisistä äänistä.
3D-mallit valaisivat
Tutkimuksessa verrattiin nyky- ja neandertalinihmisen sekä näiden esivanhemmiksi oletetun ihmisen kallokuvia.
Vertailussa kolme erilaista ihmistä
Tutkimusaineistona olivat nykyihmiselle, neandertalinihmiselle ja tämän esivanhemmalle kuuluvat kallot. Kaikkien sisäkorvat mallinnettiin kolmiulotteisesti.
Sisäkorva sopi puheviestintään
Mallinnuksen mukaan neandertalilaisilla oli kehittynyt, monimutkainen sisäkorva. Kuvan neljä väriä tarkoittavat sisäkorvan eri osia.
