Aivotutkijat ovat luoneet ensimmäiset neandertalinihmisen perimään perustuvat pienoisaivot. Yllättäen ne toimivat eri tavalla kuin vastaavat vain nykyihmisen geeneistä syntyneet aivot.
Laboratoriossa kasvatetut pienoisaivot ovat uusi aluevaltaus. Niiden avulla voidaan tutkia aivojen muotoutumista ja aivosolujen yhteistyön yksityiskohtia.
Laboratoriossa on kasvatettu ensimmäistä kertaa neandertalinihmisen perimään perustuvia pienoisaivoja.
Pienoisaivot syntyvät kantasoluista, joiden annetaan jakautua ja järjestyä luonnolliselle alkionkehitykselle ominaisella tavalla.
Kalifornian yliopiston tutkimuksessa vaihdettiin CRISPR-perimänmuokkaustekniikalla yksittäinen emäspari kantasolujen NOVA1-geenissä, jotta ne saivat perintötekijästä neandertalilaismuunnoksen. NOVA1:n tiedetään säätelevän useita muita geenejä, jotka vaikuttavat aivojen kehitykseen.
Pienoisaivot, joissa on neandertalilaisgeeni (vas.), saivat rouheamman pinnan kuin pienoisaivot, jotka perustuvat nykyihmisen perimään (oik.).
Vaikka ainoa erottava tekijä oli yksi emäspari, vaikutukset olivat suuret. Pienoisaivot saivat rouheamman pinnan, kehittyivät nopeammin ja toimivat vilkkaammin kuin nykyihmisen geenivarianttiin perustuva vertailukohta.
Lisäksi aivosolut viestivät eri tavalla, sillä ne käyttivät eri proteiineja synapseiksi kutsutuissa hermoliitoksissa.
Tulokset vihjaavat, että neandertalinihmiset erosivat nykyihmisistä myös perusaivotoiminnaltaan.
