Ihmisen kehitys Neandertalilainen

Naru tukahduttaa väitteet tyhmistä neandertalilaisista

Ranskasta on löydetty maailman vanhin narunpätkä, ja punotut puukuidut paljastavat uusia puolia neandertalinihmisen älynlahjoista.

Ranskasta on löydetty maailman vanhin narunpätkä, ja punotut puukuidut paljastavat uusia puolia neandertalinihmisen älynlahjoista.

Shutterstock

Mielikuva neandertalilaisista oli pitkään hyvin erilainen kuin nykyisin, ja niitä pidettiin murahtelevina nahkaan kietoutuneina puoliapinoina. Tuorein käsityksen kumoava todiste eli narunpätkä osoittaa, että nykyihmisen serkku osasi käyttää luonnon kausittaisia resursseja ja tunsi punomistekniikat.

Löytö osoittaa, että käsityksiä 40 000 vuotta sitten hävinneen lajin henkisistä kyvyistä on syytä taas tarkistaa.

Kuitukimppu osoittaa neandertalinihmisen taidot

Narunpätkä oli jäänyt kiinni kolme metriä maanpinnan alta löydetyn kivityökalun laitaan. Työkalu löydettiin Abri du Maras'n luolasta Etelä-Ranskasta, josta on vuoden 2006 jälkeen kaivettu esiin noin 4 000 esinettä neandertalilaisten ajoilta.

Narussa on sekä myötä- ja vastapäivään (ns. Z- ja S-kierteet) kierrettyjä kuituja, minkä ansiosta naru ei ole päässyt purkautumaan.

© C2RMF, N. Mélard

Narunpätkä on ajoitettu 41 000–52 000 vuoden ikäiseksi sen maakerroksen perusteella, josta kiviesineet löytyivät. Naru on siten yli 20 000 vuotta vanhempi kuin tähän asti vanhin tunnetuin naru.

Neandertalinihmisen ajoilta on tähän asti tunnettu lähinnä kivi- tai luuesineitä, sillä orgaaniset helposti hajoavat materiaalit ovat hävinneet. Nyt löydetty narunpätkä on punottu kolmesta puukuitukimpusta, joita kivi on suojannut hajoamiselta.

Narunpätkä on vain 6 mm:n mittainen (ks. neliö), ja se on saattanut olla osa nyöriä, jolla kiviterä on kiinitetty varteen.

© M.-H. Moncel

Vain kuuden millimetrin mittainen narunpätkä valottaa neandertalilaisten kykyä hahmottaa elinympäristöään. Mahdollisesti havupuusta peräisin olevat puukuidut on kerätty nilasta eli kaarnan alta. Nila irtoaa helpoiten keväällä tai alkukesästä, jolloin johtosolukoissa virtaa runsaasti nestettä.

Punonta on tehty kiertämällä osa kuitukimpuista myötä- ja osa vastapäivään, mikä on ehkäissyt narun purkautumista. Samalla tekniikalla neandertalinihmiset olisivat voineet teoriassa tuottaa lankaa tekstiileihin, punoa verkkoja tai mattoja tai valmistaa veneitä.

Neandertalinihmisen aivot olivat erilaiset

Punominen ja kutominen kuuluvat taitoihin, jotka erottavat nykyihmisen kehittymättömämmistä lajeista. Narulöytö osoittaa, että neandertalinihminen oli kulttuurisesti ja kognitiivisilta taidoiltaan aiemmin luultua lähempänä aikansa nykyihmisiä.

Muut tuoreehkot löydöt viittaavat esimerkiksi siihen, että neandertalilaiset osasivat tehdä työkaluja, koivuntuohitervaa ja koruhelmiä, ja romuttavat viimeisetkin epäilyt neandertalilaisten alkeellisuudesta ja älykkyyden puutteesta.

Tutkijoiden keskuudessa vallitsee nykyisin yksimielisyys siitä, että neandertalilaiset olivat älykkäitä, mutta toisaalta ollaan myös sitä mieltä, että neandertalilaisten aivot eivät olleet aivan samanlaiset kuin nykyihmisen aivot. Kun kolmannes neandertalinihmisen genomista hiljattain kartoitettiin, selvisi esimerkiksi se, että neandertalilaisilla suunnitteluun, päätöksentekoon ja motivointiin liittyvät aivojen alueet toimivat eri tavoin kuin nykyihmisellä.