Luolasta löytyi uusi ihmislaji
Filippiiniläistutkijat löysivät uuden ihmislajin maan suurimmalla, Luzon-nimisellä saarella sijaitsevasta luolasta.
Ensimmäiset luiden kappaleet ja hampaat löysi arkeologi Armand Mijares jo vuonna 2007.
Mijares luuli aluksi löytäneensä eläimen jäännöksiä, mutta seuraavien 12 vuoden aikana tutkimukset ja uudet löydöt vahvistivat, että kyseessä oli uusi haara Homo-suvussa, johon kuuluvat muun muassa Homo erectus ja tietenkin nykyihminen eli Homo sapiens.
Hampaat kuin nykyihmisellä
Uusi laji sai nimen Homo luzonensis eli luzoninihminen löytösaaren mukaan. Kaikkiaan on löydetty luita ja hampaita lajin kolmelta eri yksilöltä, jotka elivät noin 50 000–67 000 vuotta sitten.
Homo luzonensis asui luolissa, ja se muistutti nykyihmistä esimerkiksi hampailtaan. Sen luut olivat kuitenkin hyvin pieniä, ja niiden perusteella arkeologit ovat arvelleet sen olleen alle 120 senttimetriä pitkä. Tutkijat ympäri maailmaa ovat innoissaan löydöstä:
”Pidän tätä ehdottomasti yhtenä tärkeimmistä löydöistä, joita tulemme näkemään moniin vuosiin”, totesi paleoantropologi Aida Gómez-Robles, joka arvioi tutkimuksen ennen sen julkaisua.
Hampaat olivat pieniä, mutta ne muistuttivat nykyihmisen hampaita. Luolasta kaivettiin esiin kaikkiaan seitsemän hammasta, kaksi sormiluuta, kaksi varvasluuta ja yksi reisiluu. Luut ovat todennäköisesti peräisin kahdelta aikuiselta ja yhdeltä lapselta.
Maapallolla eli monta ihmislajia rinnakkain
Filippiineiltä tehty löytö korostaa sitä, että Homo-suvun levinneisyys maapallolla oli paljon monipuolisempi kuin tutkijat aiemmin ovat olettaneet.
Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että Homo sapiens eli nykyihminen, myös hobitiksi kutsuttu floresinihminen, denisovanihminen ja nyt myös luzoninihminen elivät kaikki planeetallamme yhtaikaa noin 50 000 vuotta sitten.
Jotkin näistä ihmislajeista risteytyivät keskenään ja niiden geenit sekoittuivat toisiinsa, mikä yhä näkyy nykyisten ihmisten perimässä.
Luzoninihmisen alkuperä on arvoitus
Vielä ei tiedetä, olivatko luzoninihmiset kosketuksissa muihin ihmislajeihin ja mistä nämä pienet luola-asukkaat olivat peräisin.
He saattoivat olla varhaisen Homo erectus -lajin eli pystyihmisen jälkeläisiä. Pystyihmisiä lähti Afrikasta noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten – ehkä heitä saapui myös Kaakkois-Aasiaan ja Luzonin saarelle? Siellä afrikkalaistulokkaat ovat saattaneet kutistua luzoninihmisiksi elettyään vuosituhansia eristyksissä.
Homo luzonensis voi olla peräisin myös aivan toisesta ihmislajista, joka lähti Afrikasta ennen pystyihmistä. Jos tämä oletus osoittautuu oikeaksi, se muuttaa radikaalisti ihmisen varhaista vaellushistoriaa.
Sekä varpaan että sormen luut ovat luzoninihmisellä käyrät, mikä tutkijoiden mukaan kertoo siitä, että laji oli taitava kiipeilemään puissa. Kuvan varvasluu on noin 2,5 sentin pituinen.
Tutkijat toivovat saavansa Luzonin luista käyttökelpoista dna:ta pystyäkseen vastaamaan avoimiin kysymyksiin.
Toistaiseksi tämä ei ole onnistunut, mutta jos niin käy, tutkijat voivat saada tärkeää tietoa luzoninihmisen ja muiden ihmislajien läheisistä sukulaisuussuhteista. Näin voisi selvitä myös pienen filippiiniläisen luolaihmisen alkuperä.
Callaon luola on suuren filippiiniläisen Luzonin saaren pohjoisimmassa osassa. Paleoantropologit ovat tutkineet luolaa vuodesta 2007.
