Luolassa asui kahdenlaista muinaisväkeä

Maakerrosten tutkimukset Siperiassa Denisin eli Denisovan luolassa paljastavat, että kaksi ihmislajia – neandertalin- ja denisovanihminen – elivät toisiaan liki tuhansia vuosia.

Maakerrosten tutkimukset Siperiassa Denisin eli Denisovan luolassa paljastavat, että kaksi ihmislajia – neandertalin- ja denisovanihminen – elivät toisiaan liki tuhansia vuosia.

Shutterstock

Kaksi nykyihmiselle läheistä sukua olevaa ihmislajia eli rinnakkain tuhansia vuosia.

Asia selvisi, kun australialaisen Wollongongin yliopiston tutkijat määrittivät Siperiassa sijaitsevan Denisin eli Denisovan luolan maakerrosten iän. Luolassa on tehty lukuisia sekä denisovan- että neandertalinihmisiin liittyviä löytöjä.

Tutkimusten mukaan denisovanihmiset käyttivät luolaa 287 000–55 000 vuotta sitten ja neandertalilaisten käytössä se oli 193 000–97 000 vuotta sitten.

Luut kertovat menneisyydestä

Arkeologit eivät voi sanoa varmasti, oliko luolassa kahden eri ihmislajin asukkaita samanaikaisesti, mutta he uskovat lajien välisen kanssakäymisen olleen vilkasta.

Käsitystä tukee elokuussa 2018 tehty luulöytö. Noin 50 000 vuotta sitten eläneelle tytölle kuuluneesta luusta saatiin tietoa perimästä, ja sen mukaan hänen isänsä oli denisovanihminen ja äitinsä neandertalinihminen.

Perheen on siis täytynyt asua luolassa tai sen liepeillä, kun se oli denisovanihmisten hallussa.

Denisovanluolasta on löydetty sekä neandertalin- että denisovanihmisen jäännöksiä.

© Thomas Higham, University of Oxford

Lisäksi luolassa on tehty myöhemmältä ajalta olevia esinelöytöjä. Niiden joukossa on käsiteltyjä luita, syöksyhampaita ja munankuoria. Niiden tekijöiden on arvioitu eläneen 43 000–49 000 vuotta sitten.

Osa arkeologeista uskoo, että kyse on denisovanihmisten valmistamista esineistä, koska luolasta ei ole tähän mennessä löydetty nykyihmisten jäännöksiä.

Osa tutkijoista pitää kuitenkin todennäköisenä, että tekijät olivat nykyihmisiä, jotka omivat luolan denisovanihmisen hävittyä.