Eurooppalaisten dna:ssa toisen ihmislajin geenejä

Islantilaisten dna:sta on löydetty jälkiä denisovanihmisen geeneistä. Se osoittaa, että laji oli levittäytynyt paljon aiemmin luultua laajemmalle.

Islantilaisten dna:sta on löydetty jälkiä denisovanihmisen geeneistä. Se osoittaa, että laji oli levittäytynyt paljon aiemmin luultua laajemmalle.

Maayan Harel

Islannissa tehty laaja geenitutkimus osoittaa, että muinainen denisovanihminen eli luultua laajemmalla alueella. Denisovanihminen eli rinnakkain nykyihmisen kanssa ja katosi samoihin aikoihin kuin neandertalinihminen eli noin 40 000 vuotta sitten.

Islantilaisten, tanskalaisten ja saksalaisten tutkijoiden yhteishankkeessa tutkittiin 27 566 islantilaiselta otettuja dna-näytteitä.

Tutkimuksessa käytiin läpi islantilaisten koko genomi. Siksi se on perusteellisempi kuin aikaisemmat nykyisin elossa olevien ihmisten dna:sta tehdyt tutkimukset.

Tiedot denisovanihmisestä perustuvat löytöihin. Tämä malli on luotu yhden sormen luun dna:n perusteella.

© Debbie Hill/UPI/Ritzau Scanpix

Odotusten mukaisesti islantilaisten dna:sta löytyi merkkejä sukulaisuudesta neandertalinihmisen kanssa. Neandertalilaisten jälkiä on muidenkin nykyeurooppalaisten perimässä.

Sen sijaan islantilaisten sukulaisuus denisovanihmisen kanssa oli yllätys, sillä se muuttaa vallitsevan käsityksen sukulaislajimme levinneisyydestä.

Esivanhempamme lisääntyivät muiden ihmislajien kanssa

Tähän asti jälkiä denisovanihmisestä on löydetty vain itäaasialaisten ja Papua-Uuden-Guinean ja Australian alkuperäisasukkaiden perimästä.

Vallitsevan teorian mukaan denisovanihminen eli Siperiassa ja Itä-Aasiassa ja tuli kosketuksiin nykyihmisten kanssa, kun nämä levittäytyivät Afrikasta Aasiaan.

Nye fund af denisova-DNA i europæere tyder på, at denisovaerne (rød) har delt et stort leveområde med neandertalerne (blå).

© Ken Ikeda Madsen & Shutterstock

Denisovanihmisen perimän löytyminen islantilaisten dna:sta osoittaa, että denisovanihmisiä eli myös paljon luultua lännempänä.

Yksi mahdollinen selitys geenien sekoittumiselle on se, että denisovanihmiset lisääntyivät yhdessä neandertalinihmisten kanssa ja näiden jälkeläiset sitten lisääntyivät nykyeurooppalaisten esivanhempien kanssa.

Toinen mahdollisuus on se, että denisovanihmisiä eli Lähi-idässä ja he kohtasivat siellä nykyihmisen esivanhempia, jotka vaeltasivat Afrikasta Lähi-idän kautta kohti Eurooppaa.