Iktyosaurus

Tutkijat saattoivat löytää kaikkien aikojen merihirviön jäännöksiä

Sveitsin Alpeilta on löydetty hajonnut hammas, joka kuului kalaliskolle. Kalaliskot olivat muinaismerien suurpetoja, joista osa oli todellisia jättiläisiä.

Sveitsin Alpeilta on löydetty hajonnut hammas, joka kuului kalaliskolle. Kalaliskot olivat muinaismerien suurpetoja, joista osa oli todellisia jättiläisiä.

Shutterstock

Yli sadan tonnin painoinen vesipeto, joka saalisti pimeässä ja syvässä valtameressä noin 205 miljoonaa vuotta sitten.

Sveitsin Alpeilta löytyneiden kivettymien epäillään kuuluneen tällaiselle eläimelle eurooppalaisen tutkimusryhmän tekemän analyysin perusteella.

Tutkijat totesivat, että löytöjen joukossa oleva hammas oli ilmeisesti ollut kaikkien aikojen suurimman merihirviön kidassa. Pidetään mahdollisena, että kyse on ennen tuntemattomasta Ichtyosauria- eli kalaliskolajista.

Muinaishammas on tuplakokoinen

Ichtyosauria-kalaliskolajin hammas

Hajonneen hampaan juuri on kuusi senttiä leveä. Aiempi leveysennätys on vain puolet siitä.

© Rosi Roth/University of Zürich

Hammas kaivettiin esiin Sveitsin Alpeilla jo vuonna 1990, mutta sitä tutkittiin vasta vähän aikaa sitten.

Löytöpaikka sijaitsee 2 800 metriä merenpinnan yläpuolella. Yli 200 miljoonaa vuotta sitten se oli kuitenkin meren peitossa.

Hampaan terä ei ole säilynyt kokonaan. Mittausten mukaan hampaan juuri on kaksi kertaa niin suuri kuin suurimman tunnetun kalaliskolle kuuluvan hampaan juuri.

Entisen ennätyksen haltija oli arviolta 15-metrinen kalalisko. Sveitsiläishammas vihjaa siis koollaan, että se kuului vielä mittavammalle sukulaislajille, joka saattoi olla yksi kaikkien aikojen suurimmista maa- ja vesieläimistä.

Tutkijat varoittavat kuitenkin tekemästä liian hätäisiä päätelmiä löydöstä. On esimerkiksi mahdollista, että kyseessä ovat harvinaisen isohampaisen mutta muuten normaalikokoisen kalaliskon jäännökset. Toisen selitysvaihtoehdon mukaan hampaan koko suhteutuu eläimen mittoihin. Yksilön on siis täytynyt olla jättiläismäinen.

Alpeilta löytyneen merimatelijan selkänikama

Analysoitavana oli kalaliskon hampaan lisäksi muun muassa samalta alueelta löytynyt merimatelijan selkänikama (kuvassa). Mittavat fossiilit kuuluvat eri eläimille.

© Rosi Ruth/ University of Zürich

Vesipedot polskivat joukkotuhon jälkeen

Kookkaat kalaliskot kehittyivät triaskaudella 250–200 miljoonaa vuotta sitten. Vain vähän aiemmin valtamerissä oli tapahtunut mullistus, jonka seurauksena jopa 96 prosenttia lajeista hävisi.

Merimatelijat sopeutuivat ilmeisesti melko helposti erilaisiin elinympäristöihin, ja ensimmäisten viiden miljoonan vuoden aikana ilmaantui toinen toistaan suurempia lajeja. Syntyi suurpetoja, jotka olivat ravintoketjun yläpään huippusaalistajia. Osa isoista lajeista oli hampaattomia.

Suurimpia tunnettuja kalaliskoja, joilla oli hampaat, on Tiibetistä löydetty Himalayasaurus.

Sveitsin Alpeilta löytynyt hammas järjestikin tutkijoille melkoisen yllätyksen, eikä sille tuntunut aluksi löytyvän omistajaa tunnettujen eläinten joukosta.

Löytö on luokiteltu alustavasti. Eläimen oletetaan kuuluneen Shastasauridae-heimoon. Tutkimusaineistoa tarvitaan kuitenkin lisää, ennen kuin laji ja sen koko voidaan määrittää luotettavasti.

"Ehkä jäätiköiden alla piilee muidenkin jättiläismäisten meriotusten jäännöksiä", toteaa tutkimusjohtaja P. Martin Sander.

Maailman suurin eläin
© Shutterstock & Nicolai Aaroe

Tunnetko maapallon jättiläiset?

Voit lukea maailman suurimman eläimen uskomattoman tarinan täältä: Hävinnyt merihirviö näyttäytyy taas.

Lisäksi voit perehtyä useisiin muihin isoihin eläimiin. Vastaa ja jatka eteenpäin: