Auroralumina attenboroughii

Puoli miljardia vuotta vanhasta fossiilista löytyi maailman vanhin peto

560 miljoonaa vuotta vanha meduusojen ja korallien esivanhempi sekoittaa totutut käsitykset maapallon elämän kehityksestä.

560 miljoonaa vuotta vanha meduusojen ja korallien esivanhempi sekoittaa totutut käsitykset maapallon elämän kehityksestä.

Simon Harris/Rhian Kendall/BGS/UKRI

Maailman ensimmäinen petoeläin muistutti pitkulaista merivuokkoa. Toisessa päässään sillä oli lonkeroita, joilla se pyydysti planktoneliöitä. Peto eli merenpohjassa 560 miljoonaa vuotta sitten.

Maailman vanhin peto on saanut nimen Auroralumina attenboroughii. Nimen alkuosa tarkoittaa aamunkoiton lyhtyä. Aamunkoitto viittaa elämän alkuun maapallolla ja lyhty soihtua muistuttavaan ulkomuotoon.

Nimen loppuosa on kunnianosoitus brittiläiselle luonnontutkijalle David Attenborough’lle, jonka kotiseudun lähistöltä fossiili löydettiin.

Auroralumina attenboroughii

Taiteilijan näkemys siitä, miltä Auroralumina attenboroughii mahdollisesti näytti 560 miljoonaa vuotta sitten.

© Simon Harris/Rhian Kendall/BGS/UKRI

Auroralumina löydettiin Keski-Englannin Charnwood Forestista.

Fossiili löytyi 15 vuotta vanhasta kaivauksesta. Löydön tekivät Oxfordin yliopiston ja Britannian geologisen tutkimuslaitoksen tutkijat. Heidän tutkimuksensa on ilmestynyt Nature Ecology and Evolution -julkaisussa.

Vanhin fossiili, jolla on elossa olevia sukulaisia

Auroraluminan jäljille päästin, kun tutkijat vuonna 2007 puhdistivat sata metriä leveän kallion Charnwood Forestissa hammasharjoilla ja painepesurilla.

Sitten kalliolle valettiin kumipeite, johon jäivät yli 1 000 fossiilin, muun muassa Auroraluminan, muodot.

Fossiileja sisältävää kalliota puhdistetaan Englannissa

Auroralumina ja iso joukko muita fossiileja tuli näkyviin, kun Charnwood Forestissa Englannissa sijaitsevan kallion pinta puhdistettiin vuonna 2007. Tässä geologit työn touhussa.

© BGS/UKRI

Kumivaloksen muotojen perusteella laadittiin yksityiskohtainen kuvaus Auroraluminassa.

Kuva skannattiin tietokoneeseen, jolla analysoitiin fossiilin fyysiset ominaispiirteet, jotta voitiin määrittää sen paikka eliökunnan sukupuussa.

Auroralumina kuuluu polttiaiseläinten pääjaksoon ja samaan alajaksoon kuin polyyppieläimet. Se on siis nykyisen meduusojen, merivuokkojen ja korallien varhainen esivanhempi.

Auroralumina on vanhin tunnettu eliö, jolla on nykyisin elossa olevia sukulaisia.

Auroralumina kasvoi noin 20-senttiseksi, ja sillä oli kova ulkoinen tukiranka samaan tapaan kuin nykyisillä koralleilla.

Käsitys elämän kehityksestä uusiksi

Auroraluminan ikä määritettiin löytöpaikan kallion sisältämän zirkonin avulla. Zirkoni on radioaktiivinen mineraali, joka muodostuessaan sitoo uraania.

Uraani muuttuu hajotessaan lyijyksi. Zirkonin sisältämän uraanin ja lyijyn suhteesta voidaan päätellä, miten vanha kallio on. Näin Auroraluminan fossiileja ympäröivän kallion iäksi saatiin 560 miljoonaa vuotta.

Auroralumina eli siis niin sanotulla Ediacara-kaudella.

Auroralumina attenboroughiin fossiili

Auroralumina attenboroughiin fossiilin jättämä jälki Charnwood Forestin kalliossa. Eläin jäi muinoin todennäköisesti merenpohjan tulivuoresta irronneen kerrostuman alle. Vasemmalla on alkuperäinen jälki, oikealla siitä tehty piirros.

© Simon Harris/Rhian Kendall/BGS/UKRI

Ediacara-kausi oli 635–538,8 miljoonaa vuotta sitten eli juuri ennen kambrikautta, jolloin monisoluisten eliölajien määrä maapallo kasvoi räjähdysmäisesti. Monet nykyeliöistä saivat alkunsa juuri kambrikaudella.

Tutkijoille oli yllätys, että Auroraluminan kaltainen kehittynyt eläin, jolla on tukiranka ja pyyntilonkerot, on elänyt jo Ediacara-kaudella.

Tähän asti on oletettu, että Ediacara-kaudella eli vainoastaan alkeellisia lajeja, jotka koostuivat vain pehmytkudoksesta ja muistuttivat kasveja.

Auroralumina näyttääkin kumoavan nykykäsitykset siitä, milloin kehittyneet eläinlajit ilmestyivä maapallolle.

”Yleisen käsityksen mukaan nykyisten meduusojen kaltainen eläinryhmä kehittyi kambrikaudella 540 miljoonaa vuotta sitten. Tämä peto on kuitenkin 20 miljoonaa vuotta varhaisempi. Se on vanhin tunnettu eliö, jolla on tukiranka, kertoo tutkimukseen osallistunut paleontologi Phil Wilby Britannian geologisen tutkimuslaitoksen verkkosivuilla.