Valaiden esivanhemmat valloittivat maailman meret nopeammin kuin on oletettu.
Perun rannikon edustalta löydetty kolme metriä pitkä neliraajaisen valaan luuranko osoittaa, että valaat olivat levittäytyneet Tyyneenmereen jo 43 miljoonaa vuotta sitten. Löytö sekoittaa tähänastiset teoriat valaiden evoluutiosta.
Neliraajainen muinaisvalas pystyi elämään sekä vedessä että kuivalla maalla. Perusta löydetty luuranko antaa hyvän kuvan valaan ruumiinrakenteesta.
Sillä on ohut pää ja pitkät leuat, joiden hampaat olivat mukautuneet kalojen pyydystämiseen. Jalat olivat lyhyet, mutta varpaat pitkät ja niiden väleissä oli todennäköisesti uimapoimu.
Hampaillaan kaloja pyytänyt nelijalkainen valas tuli toimeen myös kuivalla maalla.
Kiinnostavin ruumiinosa on pyrstö, sillä sen jykevät nikamat osoittavat, että se on ollut hyvin vahva ja sitä on käytetty vedessä etenemiseen. Valaiden esivanhemmat uivat siis sekä jalkojen että pyrstön voimin samaan tapaan kuin nykyiset saukot ja majavat.
Valaat vaelsivat mantereiden halki
Tähän asti on oletettu, että nelijalkaiset muinaisvalaat kehittyivät Intian rannikolla ja levittäytyivät sitten Afrikan rannoille ja sieltä edelleen kohti pohjoista ja vasta sitten Pohjois- ja Etelä-Amerikan rannikoille.
Perun löytö osoittaa, että valaiden on täytynyt ylittää Atlantti etelässä ja tulla suoraan Afrikasta Etelä-Amerikkaan.
Nelijalkavalaalla oli terävät hampaat pitkissä leuoissaan, jotka soveltuivat kalojen pyytämiseen.
Sitten ne ovat kiertäneet mantereen eteläkärjen Tyynenmeren puolelle – tai ne ovat tulleet maitse Etelä-Amerikan mantereen poikki.
Uusi laji on saanut osuvan nimen: Peregocetus pacificus eli "vaeltava valas, joka saavutti Tyynen valtameren”.
