Muinaiskrokotiili käveli kahdella jalalla
Ensimmäistä kertaa on löydetty todisteita siitä, että osa krokotiilien edeltäjistä käveli takajaloillaan kuten T. rex.
Nykykrokotiilit ryömivät jalat sivulle sojottaen, mutta ennen krokotiilit ovat liikkuneet eri tavoin.
120 miljoonaa vuotta sitten yksi krokotiililaji tallusteli Etelä-Korean alueella kahdella jalalla pystyasennossa. Se selviää kivettyneistä jäljistä, joiden jättäjää ei ole tähän asti tiedetty.
Lentoliskot väärä veikkaus
Aiemmin on ehdotettu, että jäljet olisivat lentoliskojen jättämiä. Nyt eteläkorealaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset tutkijat ovat todenneet sen mahdottomaksi, sillä painanteet on tehty takajaloilla. Lentoliskot käyttivät maan kamaralla liikkumiseen myös siipiä, mutta niistä ei ole merkkejä.
120 miljoonaa vuotta vanhat jalanjäljet osoittavat, että muinaiskrokotiilit liikkuivat maalla vain takajalkojen varassa.
Tutkijat arvelevatkin jälkien jättäjäksi muinaiskrokotiilia, joka on kävellyt takaraajojensa varassa kuten kaksijalkaiset hirmuliskot.
Varpaillaan sipsutelleiden hirmuliskojen sijaan krokotiili on astellut koko jalkaterällään ja asettanut maahan myös kantapäänsä, kuten ihminenkin. Yhdessä kivettymistä näkyy kantapään nahan painanne, ja sen rakenne vastaa nykyajan krokotiilien jalkanahkaa.
Pystykävely säästi energiaa
Oletuksen tueksi ei ole löydetty fossiileja, mutta kivettyneiden jalanjälkien koosta ja etäisyydestä on päätelty, että nyt Batrachopus grandikseksi nimetty laji oli noin kolme metriä pitkä ja sen takajalat olivat yhtä pitkät kuin täysikasvuisen miehen jalat.
Jopa 24 senttiä pitkien jälkien etäisyys osoittaa, että muinaiskrokotiilin jalat olivat yhtä pitkät aikuisen miehen.
Krokotiili asetti jalkansa aina toisen eteen lähes suorassa linjassa eli piti ne painopisteensä alapuolella.
Laji kannatteli siten painoaan kuluttuaen mahdollisimman vähän energiaa. Yhdessä pitkien jalkojen kanssa kävelytyyli viittaa siihen, että krokotiili pystyi kulkemaan maalla pidemmälle ja nopeammin kuin nykykrokotiilit.
