Muinaisapina oli kypsä aivokasvulle

Etelänapinan kallon verisuonet olisivat hyvin voineet toimittaa happea ja energiaa isommillekin aivoille.

Shutterstock

Yli 3,6 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Etelä-Afrikan alueella eli Australopithecus, etelänapina, joka kulki pystyasennossa kahdella jalalla niin kuin nykyihminen.

Kun nimekseen Little Foot- eli Pikkujalka saaneen yksilön fossiilinen kallo skannattiin sisäpuolelta, selvisi, millaiset aivot sillä oli.

Etelänapinan kallon verisuonet olivat valmiit kuljettamaan happea ja ravintoa isommille aivoille.

© WITS UNIVERSITY

Little Footin takaraivolohko oli apinoille ominaiseen tapaan suurempi kuin nykyihmisellä.

Sen keskeiset tehtävät liittyvät näkemiseen ja tunnistamiseen. Sen sijaan päälakilohko oli pienempi. Ihmisellä se sisältää kielen ymmärtämiseen erikoistuneita alueita.

Koska kielellä on ollut tärkeä osa ihmislajin menestyksessä, päälakilohkon kehitys on tapahtunut ilmeisesti näkemiseen ja tunnistamiseen osallistuvien aivoalueiden kustannuksella.

Yhtäläisyyksiä ihmisen kanssa

Little Footin ja nykyihmisen aivojen olennaisin yhteinen piirre on epäsymmetrisyys. Kumpikin aivopuolisko on erikoistunut, joten niiden toisiaan vastaavat osat toimivat eri tavalla ja hoitavat eri tehtäviä.

Lisäksi kallon kuvantaminen paljasti, että Little Footin aivoja ympäröi hyvin kehittynyt verisuonisto. Se osoittaa, että etelänapinalla oli fyysiset edellytykset varmistaa jopa merkittävästi kookkaampien aivojen hapen- ja ravinnonsaanti.

Lue myös:

Tutankhamon
Egypti

Tutankhamon – Suurmiehen irvikuva

1 minuuttia
Muinaiset eläimet

Mammutit pelastavat arktisen luonnon

1 minuuttia
Maailman suurimmat eläimet
Muinaiset eläimet

Jätit kilpailevat suurimman tittelistä

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!