Muinaisapina oli kypsä aivokasvulle

Etelänapinan kallon verisuonet olisivat hyvin voineet toimittaa happea ja energiaa isommillekin aivoille.

Shutterstock

Yli 3,6 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Etelä-Afrikan alueella eli Australopithecus, etelänapina, joka kulki pystyasennossa kahdella jalalla niin kuin nykyihminen.

Kun nimekseen Little Foot- eli Pikkujalka saaneen yksilön fossiilinen kallo skannattiin sisäpuolelta, selvisi, millaiset aivot sillä oli.

Etelänapinan kallon verisuonet olivat valmiit kuljettamaan happea ja ravintoa isommille aivoille.

© WITS UNIVERSITY

Little Footin takaraivolohko oli apinoille ominaiseen tapaan suurempi kuin nykyihmisellä.

Sen keskeiset tehtävät liittyvät näkemiseen ja tunnistamiseen. Sen sijaan päälakilohko oli pienempi. Ihmisellä se sisältää kielen ymmärtämiseen erikoistuneita alueita.

Koska kielellä on ollut tärkeä osa ihmislajin menestyksessä, päälakilohkon kehitys on tapahtunut ilmeisesti näkemiseen ja tunnistamiseen osallistuvien aivoalueiden kustannuksella.

Yhtäläisyyksiä ihmisen kanssa

Little Footin ja nykyihmisen aivojen olennaisin yhteinen piirre on epäsymmetrisyys. Kumpikin aivopuolisko on erikoistunut, joten niiden toisiaan vastaavat osat toimivat eri tavalla ja hoitavat eri tehtäviä.

Lisäksi kallon kuvantaminen paljasti, että Little Footin aivoja ympäröi hyvin kehittynyt verisuonisto. Se osoittaa, että etelänapinalla oli fyysiset edellytykset varmistaa jopa merkittävästi kookkaampien aivojen hapen- ja ravinnonsaanti.

Lue myös:

Historia

Ennätysnopea inflaatio

0 minuuttia
Muinaiset eläimet

Tutkijat herättivät 285 miljoonaa vuotta vanhan fossiilin eloon

2 minuuttia
Muinaiset eläimet

Muinaissammakko puri yhtä lujaa kuin jaguaari

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!