Muinaisapina oli kypsä aivokasvulle
Yli 3,6 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Etelä-Afrikan alueella eli Australopithecus, etelänapina, joka kulki pystyasennossa kahdella jalalla niin kuin nykyihminen.
Kun nimekseen Little Foot- eli Pikkujalka saaneen yksilön fossiilinen kallo skannattiin sisäpuolelta, selvisi, millaiset aivot sillä oli.
Etelänapinan kallon verisuonet olivat valmiit kuljettamaan happea ja ravintoa isommille aivoille.
Little Footin takaraivolohko oli apinoille ominaiseen tapaan suurempi kuin nykyihmisellä.
Sen keskeiset tehtävät liittyvät näkemiseen ja tunnistamiseen. Sen sijaan päälakilohko oli pienempi. Ihmisellä se sisältää kielen ymmärtämiseen erikoistuneita alueita.
Koska kielellä on ollut tärkeä osa ihmislajin menestyksessä, päälakilohkon kehitys on tapahtunut ilmeisesti näkemiseen ja tunnistamiseen osallistuvien aivoalueiden kustannuksella.
Yhtäläisyyksiä ihmisen kanssa
Little Footin ja nykyihmisen aivojen olennaisin yhteinen piirre on epäsymmetrisyys. Kumpikin aivopuolisko on erikoistunut, joten niiden toisiaan vastaavat osat toimivat eri tavalla ja hoitavat eri tehtäviä.
Lisäksi kallon kuvantaminen paljasti, että Little Footin aivoja ympäröi hyvin kehittynyt verisuonisto. Se osoittaa, että etelänapinalla oli fyysiset edellytykset varmistaa jopa merkittävästi kookkaampien aivojen hapen- ja ravinnonsaanti.
