Maailman vanhimmasta dna:sta paljastui aivan uusi mammuttisuku

Mammutin hampaasta on saatu eristettyä vanhinta tunnettua dna:ta, joka piirtää aivan uuden oksan muinaisten jättien sukupuuhun.

Mammutin hampaasta on saatu eristettyä vanhinta tunnettua dna:ta, joka piirtää aivan uuden oksan muinaisten jättien sukupuuhun.

Siperian jäiseltä tundralta löytyi uusi mammuttisuku.

Uusi suku paljastui, kun muun muassa Tukholman yliopistossa analysoitiin kolmesta mammutin poskihampaasta eristettyä dna:ta.

Tutkittu mammuttien dna on vanhinta tunnettua dna:ta.

Havainto on juuri julkaistu Nature-lehdessä.

Mammuttien sukupuu sai uuden verson

Mammutin dna saatiin talteen poskihampaista, joiden sisällä se säilyi tundran luontaisessa pakastimessa tuhoutumatta.

Maailman vanhinta dna:ta sisältänyt mammutin poskihammas eri kulmista.

Toinen niin sanotuista Tšukotšjan poskihampaista. Mammutilla oli eläinkunnan suurimmat hampaat: 15 senttiä korkeiden ja leveiden hampaiden kiille oli äärimmäisen kovaa ja soveltui hyvin kasvien hienontamiseen.

© Pavel Nikolskiy

Tutkimuksessa analysoitiin kolme ikiroudassa säilynyttä mammuttilöytöä:

  • Tšukotšjanmammutti – villamammuttien yhteinen edeltäjä. Eli yli 680 000 vuotta sitten.
  • Adytšanmammutti – tšukotšjanmammutin edeltäjä. Eli noin 1,34 miljoonaa vuotta sitten.
  • Krestovkanmammutti – tähän asti tuntematon sukulaislaji, jolla ei ole suoraa yhteyttä villamammuttiin. Eli noin 1,65 miljoonaa vuotta sitten.

Krestovkanmammutti edustaa tähän asti tuntematonta kehityslinjaa, joka erosi geneettisesti muista löydöistä 2,66-1,78 miljoonaa vuotta sitten.

Tähän asti on arveltu, että Siperiaa hallitsi vain yksi laji, jota kutsutaan aromammutiksi, mutta Krestovskan löytö paljastaa, että villamammutin edeltäjien rinnalla kehittyi myös toinen mammutin kehityslinja.

Tutkijoiden mukaan kolumbianmammutti, joka oli yksi Pohjois-Amerikan viimeistä mammuttilajeista, syntyi krestovkan- ja villamammutin risteytyessä.

Mammuttien juuret ovat Afrikassa

7 milj. vuotta sitten

Esivanhemmat elivät Afrikassa
Yhteisestä kantamuodosta kehittyivät ensin afrikannorsut ja miljoona vuotta myöhemmin mammutit. Vanhin tunnettu mammuttilaji on Mammuthus subplanifrons, joka eli noin 4 milj. vuotta sitten.

  • Säkäkorkeus: 3,7 metriä
  • Paino: 10 tonnia

2,5 milj. vuotta sitten

Euroopan mammutit söivät oksia
Ensimmäinen eurooppalainen mammuttilaji, Mammuthus meridionalis, hankki ravintonsa metsästä. Hampaat paljastavat, että ruokavalio koostui ennen kaikkea oksista ja lehdistä.

  • Säkäkorkeus: 4 metriä
  • Paino: 10 tonnia

1,7 milj. vuotta sitten

Aromammutti jätti Kiinan
Nimensä mukaisesti Euraasian aroalueilla viihtynyt mammuttilaji levisi Kiinasta Pohjois-Amerikkaan noin 1,5 milj. vuotta sitten. Siitä kehittynyt Mammuthus columbi eli kolumbianmammutti menestyi Meksikossa asti.
Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että krestovkanmammutti kuului ensimmäiseen Amerikan mantereelle levinneiseen mammuttisukuun.

  • Säkäkorkeus: enintään 4,5 metriä
  • Paino: 11 tonnia

300 000 vuotta sitten

Kylmän kuningas
Villamammutti, Mammuthus primigenius, oli pohjoisen pallonpuoliskon laji. Kannan on arvioitu olleen suurimmillaan noin 40 000 vuotta sitten. Kylmään sopeutuneilla mammuteilla oli paksu rasvakerros ja tiheäkarvainen alus- ja pitkäkarvainen päällysturkki. Veri sisälsi luonnollista jäänestoainetta. Korvat olivat pienet ja häntä lyhyt. 50 asteen pakkasia sietäneen lajin syöksyhampaat saattoivat kasvaa nelimetrisiksi.

  • Säkäkorkeus: 2,8–3,4 metriä
  • Paino: 4–6 tonnia

4 000 vuotta sitten

Viimeiset mammutit kuolivat
Pieni ryhmä mammutteja, joka oli elänyt eristäytyneenä muusta maailmasta, kuolee Arktiksen pienillä saarilla. Ne olivat jo pitkään olleet lajinsa viimeisiä yksilöitä, sillä mantereelta mammutit olivat kadonneet jo 6 000 vuotta aiemmin.

2037?

Normutti näkee päivänvalon
Jotkut tutkijat uskovat, että mammutin kloonaukseksi kutsutut hankkeet johtavat ennen pitkää uusvanhan norsueläimen syntymään. Tavoitteena on luoda norsun ja mammutin risteymä, normutti, liittämällä villamammutin perintötekijöitä aasiannorsun perimään. Jälkeläiset muistuttavat siten myös sukupuuttoon kuolleita sukulaisiaan.

Muinais-dna on tieteen tulostaulukko

Viimeiset mammutit kuolivat noin 4 000 vuotta sitten. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikan aikana muinais-dna:n geenisekvensointi on laajentanut käsitystä siitä, miten tietynlaiset geneettiset variaatiot syntyvät.

Uusi tutkimus osoittaa muun muassa, että ne geenivariantit, jotka auttoivat villamammuttia sietämään erityisen hyvin kylmää, olivat olemassa jo satojatuhansia vuosia ennen villamammutin eriytymistä omaksi lajikseen.

Esimerkiksi adytšanmammutilla oli jo 87 prosenttia geeneistä, jotka ohjasivat esimerkiksi turkin kasvua, lämmönsäätelyä ja rasvavarastojen kerääntymistä.

🎬 Katso, miten tutkijat kaivavat mammutin jäännöksiä sulavasta ikiroudasta

Tutkijat ovat nyt osoittaneet, että dna:ta voidaan saada eristettyä myös eläimistä, jotka elivät varhaisella pleistoseenikaudella 2,6-0,8 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan kehittyivät monet nykyisin elävät lajit.

Näin tiede on saanut uuden työkalun, jolla voidaan varmistaa muinaisten eläinlajien sijainti evoluution sukupuussa ja kartoittaa uusien lajien syntyajankohdat.

Tutkijoiden mukaan tekniikkaa voidaan soveltaa aivan pleistoseenin alkuun 2,6 miljoonan vuoden taakse. Ennen sitä ei ollut ikiroutaa, joka olisi voinut säilyttää mastodonttien ruumiita.