Lentoliskojen esivanhempi selville

200 vuoden etsinnän jälkeen tutkijat ovat löytäneet lentoliskojen edeltäjän. Se oli kaksijalkainen matelija, jolla oli hyvä tasapainoaisti.

200 vuoden etsinnän jälkeen tutkijat ovat löytäneet lentoliskojen edeltäjän. Se oli kaksijalkainen matelija, jolla oli hyvä tasapainoaisti.

Shutterstock

Ensimmäiset lentoliskojen fossiilit löydettiin 1700-luvun lopulla. Siitä lähtien tutkijat ovat pohtineet, miten ne ovat kehittyneet.

Lentoliskot eli pterosaurukset olivat hyönteisten jälkeen ensimmäisiä eläimiä, joille kehittyi lentotaito. Lentoliskot nousivat nahkasiivilleen jo noin 220 miljoonaa vuotta sitten.

Tähän asti on ollut hämärän peitossa, mistä lentoliskot ilmestyivät. Tutkijat eivät ole löytäneet fossiileja, jotka olisivat kuuluneet lentoliskojen ja jonkin aikaisemman eläinlajin välimuodolle ja jotka antaisivat viitteen niiden esivanhemmista.

Lentoliskon edeltäjä kulki kahdella jalalla

Lentoliskot ja hirmuliskot elivät samaan aikaan, mutta ne eivät ole läheistä sukua. Esivanhempaa täytyy etsiä kauempaa eliökunnan sukupuusta.

Triaskauden Lagerpetidae-heimon matelijoilla oli samankaltaiset luut kuin lentoliskoilla.

© Nobumichi Tamura/Stocktrek Images/Getty Images

Nyt kansainvälinen paleontologiryhmä näyttää löytäneen lentoliskon sukujuuret. 15 vuoden yhteistyön tuloksena tutkijat ovat julkistaneet lentoliskojen esivanhemman.

Tutkijoiden mukaan lentoliskojen esivanhemmat kuuluivat heimoon, jonka nimi on Lagerpetidae. Heimon jäsenet ovat noin metrin pituisia kahdella jalalla liikkuneita matelijoita. Ne elivat triaskaudella eli 237–210 miljoonaa vuotta sitten.

Sisäkorva antoi osviittaa

Lentoliskojen sukututkimus sai vauhtia, kun paleontologit tutkivat 1930-luvulla löydettyjä pääkallon kappaleita. Luunkappaleet olivat lojuneet siitä lähtien Texasin yliopiston varastossa.

Tietokonekuvannus osoitti, että eläimellä, jolle kallon kappaleet olivat kuuluneet, oli ollut hyvin kehittyneet sisäkorvat eli erinomainen tasapainoaisti.

© Mark Garlick/SPL

3 faktaa lentoliskoista

Ravinto: Toiset lajit söivät kalaa tai hedelmiä, toiset saalistivat maaeläimiä tai toisia lentoliskoja.

Koko: Siipien kärkiväli vaihteli eri lajeilla alle metristä jopa 11 metriin.

Sukupuutto: Lentoliskot tuhoutuivat noin 66 miljoonaa vuotta sitten, kun Maahan osui asteroidi, joka mullisti ilmaston.

Tutkijoiden olettamus vahvistui, kun tutkittiin uudempia muinaisliskojen fossiileja Yhdysvalloista, Brasiliasta, Argentiinasta ja Madagaskarista.

Uusien fossiilien luut ovat kevyitä ja kapeita, mikä viittaa siihen, että Lagerpetidae-heimon lajeilla oli enemmän yhteistä lentoliskojen kuin hirmuliskojen kanssa.

Näistä piirteistä tutkijat päättelivät, että triaskauden pikkumatelijalla oli ne anatomiset ominaisuudet, jotka mahdollistivat lentoliskoille maailman ilmaherruuden.