Kolmisilmäinen peto levitti kauhua merissä 500 miljoonaa vuotta sitten

Hyvin säilyneistä fossiileista paljastuivat muinaisen kolmisilmäisen Stanleycaris hirpexin aivot ja hermosto. Löydöt ovat saaneet tutkijat arvioimaan uudelleen hyönteisten ja hämähäkkien evoluutiota.

Hyvin säilyneistä fossiileista paljastuivat muinaisen kolmisilmäisen Stanleycaris hirpexin aivot ja hermosto. Löydöt ovat saaneet tutkijat arvioimaan uudelleen hyönteisten ja hämähäkkien evoluutiota.

Silmät sijaitsivat pään kummallakin puolella ja yksi valtava silmä keskellä päätä, suusta törrötti kaksi syöksyhampaalta näyttävää uloketta, ja vessaharjaa muistuttavan vartalon sivuilla oli koko joukko evämäisiä siipiä. Suunnilleen tuollaiselta näytti Stanleycaris hirpex aikoinaan.

Omituisen näköinen merieläin eli runsaat 506 miljoonaa vuotta sitten nykyistä Kanadan aluetta ympäröivissä merissä.

stanleycaris fossiili kambrikausi

Merten pimeydessä vaaniva nykyisten hyönteisten sukulainen Stanleycaris hirpex oli monen pienen eläimen kauhu.

© Sabrina Cappelli/Royal Ontario Museum

Olio kuului nyt jo sukupuuttoon kuolleisiin Radiodonta-niveljalkaisiin, jotka elivät 485 miljoonaa vuotta sitten loppuneella kambrikaudella.

Niveljalkaiset, kuten hämähäkit, ravut ja hyönteiset, ovat tämän muinaiseläimen nykyisin eläviä sukulaisia.

Vaikka noin 20 senttiä pitkä Stanleycaris olikin varsin pieni, sen ulkonäkö varmasti pelotti saaliita.

Stanleycarisin aistit ja hermosto takasivat sen, että se kykeni saalistamaan pieniä eläimiä meren pimeydessä.

stanleycaris fossiili kambrikausi aivot hermosto

Rekonstruktio kahdesta Stanleycaris hirpexistä. Yläkuvassa näkyvät sisäelimet, aivot ja hermosto. Hermosto on beige, ruoansulatusjärjestelmä punainen. Alakuvassa näkyy hyvin eläimen ulkonäkö.

© Sabrina Cappelli/Royal Ontario Museum

Fossiileista paljastuivat aivot ja hermosto

Paleontologit löysivät kaikkiaan 268 Stanleycaris hirpex -fossiilia, joista 84 oli niin hyvässä kunnossa, että niistä näkyivät eläimen aivot ja hermosto.

Torontossa Kanadassa sijaitsevan Royal Ontario Museumin tutkijat ovat julkaisseet fossiilitutkimuksensa Current Biology -tiedelehdessä.

"Fossiileista näkyy jopa yksityiskohtia suurten silmien näkökeskuksesta ja jälkiä hermoista, jotka johtavat suun ulokkeisiin. Yksityiskohdat ovat niin selviä, että tuntuu siltä, kuin eläin olisi kuollut eilen”, selittää tutkimuksen johtaja Joseph Moysiuk.

Tutkijoita kiinnostaa erityisesti se, että Stanleycarisin aivoissa on kaksi osaa. Toinen on yhteydessä silmiin, toinen taas suun ulokkeisiin.

Nykyisin elävillä niveljalkaisilla aivot ovat yleensä kolmiosaiset. Biologit ovat pitkään pohtineet, milloin ja miten niveljalkaisten aivot kehittyivät.

stanleycaris fossiilit kambrikausi

Kaikkiaan hyvin säilyneitä Stanleycaris hirpex -fossiileja löydettiin 84, joista tässä kuvassa on kaksi. Tummat kohdat viittaavat silmiin ja aivoihin. Lähemmässä tarkastelussa tutkijat löysivät myös selviä merkkejä eläimen hermostosta.

© Jean-Bernard Caron/Royal Ontario Museum

Stanleycaris-fossiilien tutkimuksessa selvisi, että niveljalkaisilla on ollut kaksiosainen aivorakenne neljännesmiljardi vuotta sitten. Aivot alkoivat myöhemmin kehittyä kolmiosaisiksi, jolloin radiodontteja uhkasi jo sukupuutto.

"Voimme todeta, että kaksiosaisilla aivoilla on pidempi historia ja ne luultavasti edelsivät kolmiosaisia aivoja, jotka ovat tyypillisiä nykyisin eläville niveljalkaisille”, kertoo Moysiuk.

Kolmisilmäinen ihme

Tutkijat yllättyivät Stanleycaris-fossiilien tutkimuksessa myös niiden kolmannesta silmästä. Kolmas silmä saattaa selittää Stanleycarisin sukulaisten, kuten nykyisten hämähäkkien, monet silmät.

"Valtava kolmas silmä oli yllätys”, totetaa Royal Ontario Museumin professori Jean-Bernard Caron, joka oli mukana tutkimusryhmässä.

”Kolmas silmä korostaa sitä, että nämä eläimet näyttivät todella kummallisilta. Se on kuitenkin myös merkki siitä, että varhaisilla niveljalkaisilla oli jo monimutkaisia näköelimiä, aivan kuten niiden nykysukulaisillakin”, sanoo Jean-Bernard Caron.

Fossiilit löydettiin Kanadan Kalliovuorilta Burgess Shalen fossiiliesiintymästä, mistä on monen vuoden ajan tehty mielenkiintoisia kambrikauden löytöjä.

stanleycaris fossiili kambrikausi

Stanleycaris hirpexin kolmas silmä sijaitsi keskellä päätä. Yllättävä löytö voi ehkä selittää nykyisten niveljalkaisten, kuten hämähäkkien, useat silmät.

© Sabrina Cappelli/Royal Ontario Museum