Milimetrin kokoinen Saccorhytus coronarius eli puoli miljardia vuotta sitten merissä ja järvissä ja eli planktonilla. Erikoisella olennolla ei ollut kuitenkaan lainkaan peräaukkoa.
Eläin löydettiin vuonna 2017, ja paleontologit ovat siitä asti olettaneet Saccorhytus coronariuksen ollen ihmisen varhaisin esivanhempi.
Kiinalaisten, brittiläisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden ryhmä on nyt kuitenkin kumonnut tämän olettaman uudessa Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.
Tutkijaryhmä analysoi useita Saccorhytus coronarius -fossiileja, ja kävi ilmi, että olento kuuluu aivan toiseen ryhmään.
Uusi tutkimus, uusi sukupuu
Kun Saccorhytus coronarius löydettiin, fossiili oli huonokuntoinen, ja tutkijat tulkitsivat sen suun ympärillä olleet reiät aluksi kiduksiksi.
Tälläiset kidusten aukot ovat alkukantainen piirre deuterostomien eli jälkisuisten ryhmään kuuluvilla. Samaan ryhmästä polveutuvat ihmisten varhaisimmat esivanhemmat.
Sadat uudet, paremmin säilyneet ja jopa 535 miljardia vuotta vanhat Saccorhytus coronarius -fossiilit toivat kuitenkin aivan uutta valoa tutkimukseen. Fossiilit on löydetty Kiinasta Zhangjiagoun ja Shizhonggoun prefektuureista eteläisestä Shaanxin maakunnasta.
Uusien fossiilien perusteellisissa tutkimuksissa selvisi, että suun ympärillä olevat reiät olivatkin piikkien tyviä. Piikit olivat murtuneet ennen kuin eläin oli fossilisoitunut.
Tältä Saccorhytus coronarius -fossiili näyttää elektronimikroskoopilla suurennettuna. Suun ympärillä olevat reiät aiheuttivat alun perin sekaannuksen eläimen luokittelussa oikeaan eläinkunnan yläjaksoon.
"Jotkut fossiileista olivat niin hyvin säilyneitä, että ne näyttivät lähes eläviltä", paleobiologian professori Yunhuan Liu Kiinan Chang'anin yliopistosta kertoo lehdistötiedotteessa.
Tutkijat ottivat fossiileista satoja röntgenkuvia eri kulmista.
”Fossiileja voi olla varsin vaikea tulkita, eikä Saccorhytus coronarius ollut tässä poikkeus. Käytimme synkrotronia, eräänlaista hiukkaskiihdytintä, fossiilien analyysin perustana”, Bristolin yliopiston tutkija Emily Carlisle kertoo.
Synkrotroni tuottaa hyvin voimakasta röntgensäteilyä, jonka avulla fossiileista saadaan erittäin tarkkoja kuvia.
Elektronimikroskoopin avulla saatuja röntgenkuvia Saccorhys coronariuksesta eri kulmista. Kaikki reiät, paitsi suu, ovat olleet pitkien piikkien tyviä.
Näin tutkijat pystyivät luomaan fossiileista supertietokoneella 3D-mallin, joka paljasti pieniä yksityiskohtia eläimen sisemmissä ja ulommissa rakenteissa.
3D-malleista selvisi, että Saccorhytus coronariuksen suun ympärillä olevia aukkoja peittää toinen kehon kerros, joka on vetäytynyt aukkojen läpi ja muodostanut kovia piikkejä.
Tutkijoiden mukaan piikkien avulla Saccorhytus coronarius on voinut vangita ja pitää kiinni saalistaan ennen kuin se on ahmaissut sen.
Tutkijat rekonstruoivat Saccorhytuksen kolmiulotteisena mallina supertietokoneen avulla. Mallit osoittivat, että kidusten rei'iksi otaksutut aukot olivatkin piikkien tyviä. Alla näkyy neljä eläinkunnan sukupuuta. Saccorhytus on uuden tutkimuksen perusteella siirretty jälkisuisista ecdysozoa-ryhmään.
Uusi luokittelu, uusi mysteeri
Jos Saccorhytus coronarius ei olekaan ihmisen varhaisin tunnettu esivanhempi, mihin sukupuuhun sen sitten kuuluu?
Tutkijoiden mukaan olento kuuluu ecdysozoa-ryhmään, johon kuuluvat myös hyönteiset, äyriäiset ja karhukaiset.
Luokittelun muuttuminen herättää myös uusia kysymyksiä – miksi esimerkiksi Saccorhytuksella ei ole anusta, kun muilla niveljalkaisilla on suusta peräaukkoon johtava ruoansulatuskanava?
Saccorhytus coronarius näyttää kulkeneen evoluutiossa askeleen taaksepäin, ja sen ruumiinaukot ovat typistyneet yhdeksi reiäksi, josta ravinto kulkee sisään – ja tulee jälleen ulos.
Ecdysozoa-ryhmän eläinten uskotaan myös polveutuvan pitkästä käärmettä muistuttavasta olennosta, mutta Saccorhytus coronariuksen soikea vartalo kumoaa tämänkin oletuksen.