Vuoden 2018 löytö kuului tutkijoiden mukaan jopa 26-metriselle eläimelle. Yksilö oli siis yhtä suuri kuin sinivalaat keskimäärin. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin lähemmin myös vanhaa luunkappaletta, jota oli säilytetty museossa yli 170 vuotta.
Päätelmäksi tuli, että luunkappale oli uuden löydön kaltaisen leuan osa. Kokoero oli kuitenkin huomattava: leuan, josta kappale oli peräisin, piti olla 30–50 prosenttia suurempi. Näytti siis siltä, että kalaliskot saattoivat kasvaa sinivalaita isommiksi ja saavuttaa noin 35 metrin pituuden ja 200 tonnin painon.
Kalaliskot kasvoivat rajusti
Kalaliskot polveutuivat valaiden tavoin suhteellisen pienistä maaeläimistä. Valaiden esivanhemmat olivat sorkkaeläimiä. Kalaliskot puolestaan kehittyivät maalla eläneestä matelijaryhmästä, joka kuoli sukupuuttoon.
Valaiden kehitys eteni meressä kuitenkin eri tavalla kuin kalaliskojen. Eron paljasti vuonna 2021 Yhdysvalloissa tehty löytö.
Fossiilin iäksi on määritetty 246 miljoonaa vuotta. Se kuuluu ennen tuntemattomalle kalaliskolajille, Cymbospondylus youngorumille. Eläin oli yli 17 metriä pitkä, ja se painoi 45 tonnia. Mitat olivat hämmästyttävät, kun otetaan huomioon se, että laji oli kehittynyt vain kolme miljoonaa vuotta myöhemmin kuin sen pienet – pituudeltaan vain noin puolimetriset – esivanhemmat olivat siirtyneet maalta mereen.
Vesielämään sopeutuneet matelijat kasvoivat jättiläisiksi ennätysvauhtia – noin kymmenen kertaa nopeammin kuin valaat. Samaan ei ole pystynyt mikään muu eläinryhmä.