Hirviölokit valtasivat ilman lentoliskojen jälkeen

Petolinnut, joiden siipien kärkiväli oli kuusi metriä, kehittyivät noin 50 miljoonaa vuotta sitten.

Petolinnut, joiden siipien kärkiväli oli kuusi metriä, kehittyivät noin 50 miljoonaa vuotta sitten.

Brian Choo

Katastrofi, joka tuhosi dinosaurukset 66 miljoonaa vuotta sitten, oli myös yli 150 miljoonaa vuotta ilmoja hallinneiden lentoliskojen loppu.

Linnut olivat kuitenkin valmiita ottamaan ilmojen herruuden, sillä jo 50 miljoonaa vuotta sitten jättimäinen lokkia muistuttava lintu lensi valtamerten yllä. Todisteet jättilokeista perustuvat Antarktiksen Seymour Islandilta löydettyjen fossiilien analyysiin.

50 miljoonaa vuotta sitten syntyneen merilintujen kuninkaan siipien kärkiväli oli kuusi metriä. Jättilokilla oli myös sahalaitainen nokka, jolla se saalisti kaloja.

© Brian Choo

Kalifornian yliopiston tutkijat ovat analysoineet Pelagornithidae-heimoon kuuluneen muinaisen merilintulajin jalan ja leuan luita.

Kaksi kertaa jättiläisalbatrossin kokoinen

Luiden koon perusteella tutkijat arvioivat, että muinaislinnun siipien kärkiväli oli jopa kuusi metriä ja sen kallon pituus oli vähintään 60 senttiä. Kyseessä on siis yksi kookkaimmista maapallolla koskaan eläneistä lentävistä linnuista.

Vertailun vuoksi nykylinnuista ennätystä pitää hallussaan jättiläisalbatrossi, jonka siipien kärkiväli voi olla jopa 3,5 metriä.

Muinaislokin leuan kappale osoittaa sen kuuluneen Pelagornithidae-heimoon, sillä linnulla on hampaita muistuttavia piikkejä ylä- ja alaleuassaan.

© Peter Kloess/US Berkeley

Pelagornithidae-heimon lajeja kutsutaan myös valehampaisiksi, sillä niillä oli nokassaan teräviä hampaita. Ne eivät kuitenkaan olleet oikeita hampaita, vaan leukaluun piikkejä. Piikeillä linnut pitivät kiinni kaloista, joita ne saalistivat.

Muiden fossiilien perusteella tiedetään, että Pelagornithidae-heimon linnut elivät vielä noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Se tarkoittaa sitä, että jättimäiset merilinnut olivat ilmojen valtiaita yli 40 miljoonan vuoden ajan.