Kalifornian yliopiston tutkijat ovat analysoineet Pelagornithidae-heimoon kuuluneen muinaisen merilintulajin jalan ja leuan luita.
Kaksi kertaa jättiläisalbatrossin kokoinen
Luiden koon perusteella tutkijat arvioivat, että muinaislinnun siipien kärkiväli oli jopa kuusi metriä ja sen kallon pituus oli vähintään 60 senttiä. Kyseessä on siis yksi kookkaimmista maapallolla koskaan eläneistä lentävistä linnuista.
Vertailun vuoksi nykylinnuista ennätystä pitää hallussaan jättiläisalbatrossi, jonka siipien kärkiväli voi olla jopa 3,5 metriä.
Pelagornithidae-heimon lajeja kutsutaan myös valehampaisiksi, sillä niillä oli nokassaan teräviä hampaita. Ne eivät kuitenkaan olleet oikeita hampaita, vaan leukaluun piikkejä. Piikeillä linnut pitivät kiinni kaloista, joita ne saalistivat.
Muiden fossiilien perusteella tiedetään, että Pelagornithidae-heimon linnut elivät vielä noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Se tarkoittaa sitä, että jättimäiset merilinnut olivat ilmojen valtiaita yli 40 miljoonan vuoden ajan.