Hävinnyt manner oli Euroopan nisäkkäiden synnytyskanava

Välimeren alueelta hävinnyt mannermaa mahdollisti sen, että aasialaiset nisäkkäät levisivät Euroopan luontoon ja muuttivat sen eläimistön pysyvästi.

Välimeren alueelta hävinnyt mannermaa mahdollisti sen, että aasialaiset nisäkkäät levisivät Euroopan luontoon ja muuttivat sen eläimistön pysyvästi.

Alexis Licht & Grégoire Métais

Välimeren alta on löydetty muinaismanner. Siitä käytetään nimitystä Balkananatolia, ja sen uskotaan toimineen 40 miljoonaa vuotta sitten käytävänä, jota pitkin nisäkkäät levisivät Aasiasta Eurooppaan.

Kun maankuoren laatat liikkuivat ja merenpinta laski jopa 50 metriä Etelämantereen jäätiköityessä, Balkananatolia kuivui mannermaaksi, joka liitti Aasian, Afrikan ja Euroopan yhteen kannaksena.

Yläkuva esittää CNRS:n tutkimusryhmän käsitystä hävinneestä Balkananatoliasta. Se muodosti 40 miljoonaa vuotta sitten Aasian, Afrikan ja Euroopan välisen maayhteyden, jonka kautta aasialaiset nisäkkäät pääsivät Eurooppaan. Alakuvassa näkyvät Balkananatolian jäännökset. Alavaa muinaismannerta edustavat nykyään lähinnä Balkanin ja Anatolian niemimaat, sillä pääosa siitä on Välimeren peitossa.

© Alexis Licht & Grégoire Métais

Balkananatolian löytyminen voi valottaa Euroopan eläimistön historiaa kymmenen miljoonan vuoden osalta eoseeni- ja oligoseenikausien vaihteessa. Eoseeni alkoi 55,8 ja päättyi 33,9 miljoona vuotta sitten. Oligoseenin päättymisestä on kulunut 23 miljoonaa vuotta.

Murrokseen kuului joukkotuho

Siirtymävaiheessa luonto mullistui. 33,9 miljoonaa vuotta sitten eurooppalaisia eläin- ja kasvilajeja kuoli sukupuuttoon hyvin runsaasti. Tapahtumaa on pidetty lähtölaukauksena aasialaisten jyrsijöiden ja sorkka- ja kavioeläinten Euroopan valloitukselle.

Ranskan valtion tutkimusorganisaation CNRS:n johdolla tehtyjen fossiilitutkimusten mukaan Balkananatolian kautta Aasian aroalueilta saapuneet nisäkkäät saattoivat ehtiä sopeutumaan Euroopan metsiin, ennen kuin joukkotuho koitti muutamia miljoonia vuosia myöhemmin.

Luonnon mullistuminen johti suureen karsintaan. Elinolosuhteita muuttivat ilmaston viileneminen ilman hiilidioksidipitoisuuden pienentymisen seurauksena, asteroidien iskeytyminen Siperiaan ja rajut tulivuorenpurkaukset. Vain sitkeähenkisimmät lajit säilyivät, ja varsinaisia voittajia olivat aasialaiset nisäkkäät.

Fossiileista piirtyy esiin kartta

Tutkimusryhmä on kartoittanut Balkananatoliaa käymällä läpi vanhoja Välimeren alueen fossiililöytöjä, joista osa tehtiin jo 1800-luvulla, ja vertaamalla niitä uuteen aineistoon, joka on peräisin joukkotuhoa edeltävältä ajalta.

Kartoitus osoittaa, että Balkananatolia oli 50 miljoonaa vuotta sitten saari, joka erosi eläimistöltään Aasiasta ja Euroopasta. Sen alueelta on löydetty viitteitä esimerkiksi eteläamerikkalaisista pussieläimistä ja sukupuuttoon kuolleiden afrikkalaisten nisäkkäiden fossiileja.

CNRS:n tutkijat löysivät Büyükteflekin kaivausalueelta aasialaisen muinaissarvikuonon leukaluun. Sen iäksi on määritetty 35–38 miljoonaa vuotta, ja se on vanhin Anatoliasta löytynyt aasialaisen kavioeläimen fossiili. Löytö vihjaa, että aasialaislajien leviäminen Eurooppaan alkoi miljoonia vuosia luultua aiemmin.

© Alexis Licht & Grégoire Métais

Aasialaiset eläimet valtasivat Euroopan sen jälkeen, kun eoseeni oli päättynyt joukkotuhoon.

Kiinasta Balkanin niemimaalle ulottuvalta alueelta on löydetty suurimpien tunnettujen maanisäkkäiden, Paraceratheriumien, jälkiä. Kyseisen kavioeläinsuvun kookkaimmat jäsenet olivat kirahveja pitempiä ja kolmen norsun painoisia, sillä niiden säkäkorkeus oli 4,8 metriä ja paino melkein 20 tonnia.

Miljoonia vuosia kestäneen aasialaisvalloituksen peruina Eurooppa sai nisäkkäitä, joista polveutuvat niin kissat, koirat, lampaat kuin siatkin.