Viime jääkauden aikana isot nisäkkäät olivat vallitseva eläinryhmä suurimmassa osassa maapalloa. Australiassa sen sijaan ravintoketjun huipulla olivat matelijat.
Tähän ovat päätyneet tutkijat käytyään läpi 15:n viime vuoden aikana tehtyjä fossiililöytöjä.
Queenslandin yliopiston tutkijat ovat päätelleet, että Australiassa tapahtui jääkauden jälkeen rajuja muutoksia, jotka mullistivat eläimistön.
Jättimatelijat olivat ravintoketjun huipulla
Alun perin siellä suurimmat pedot olivat jättiläiskäärmeitä, pitkäjalkaisia kuivalla maalla liikkuvia krokotiileja ja 200-kiloisia komodonvaraaneja.
40 000 vuotta sitten ilmastonmuutos oli tehnyt suuren osan Australiasta niille elinkelvottomaksi.
Jääkaudelle asti Australian ravintoketjun huipulla olivat komodonvaraanin kaltaiset matelijapedot. Sittemmin vallan ovat ottaneet ihmisen mukana tulleet nisäkkäät.
Isojen matelijoiden kadottua jäljelle jäivät pikkupedot, kuten tasmanialainen pussihukka.
Tutkijoiden mukaan seurauksena oli ekosysteemin epätasapaino, joka teki eläimistöstä hyvin haavoittuvaisen ihmisten mukanaan tuomille nisäkkäille.
Villikoira syrjäytti useita lajeja
Noin 5 000 vuotta sitten Australiaan tuli ilmeisesti aasialaisten merenkulkijoiden mukana koiria, joista syntyi australialainen villikoira dingo.
Se syrjäytti pian pussihukat monilta alueilta. Vielä ahtaammalle Australian pussipedot ja niiden saaliit joutuivat pari sataa vuotta sitten, kun eurooppalaiset toivat mantereelle kissan ja ketun.
Nisäkäspedot olivat kehittyneempiä kuin pussieläimet, jotka jäivät pian alakynteen.
Tutkijat arvelevat, että juuri kissa ja kettu ovat syypäitä siihen, että 200 viime vuoden aikana Australiasta on hävinnyt 30 eläinlajia. Tuhon juuret ovat kuitenkin jääkaudella.