Kahden kerroksen elämää pronssikaudella

Uudet löydöt eteläsaksalaisen maatilan kalmistosta asettavat perinteiset käsitykset pronssikauden sosiaalisesta hierarkiasta kyseenalaisiksi.

Uudet löydöt eteläsaksalaisen maatilan kalmistosta asettavat perinteiset käsitykset pronssikauden sosiaalisesta hierarkiasta kyseenalaisiksi.

Shutterstock

Eteläsaksalaisen maatilan kalmisto valottaa pronssikauden Euroopan sosiaalista hierarkiaa.

Laajassa Ludwig-Maximilian-yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkimuksessa analysoitiin 104:n Augsburgin eteläpuolelta löytyneen haudan löydöt.

Vanhimmat hautaukset ovat 4 750 vuotta vanhoja ja nuorimmat 3 300 vuoden ikäisiä.

Pronssikauden tilanomistajat haudattiin korujen ja muiden arvoesineiden kanssa. Tila periytyi isältä pojalle.

© ABK Süd/MPI

Hautojen ajoittamisen lisäksi tutkijat ottivat luista dna-näytteitä selvittääkseen haudattujen sukulaisuussuhteita. Lopuksi tutkittiin vielä vainajien hampaiden strontiumisotooppikoostumus.

Monen sortin väkeä

Strontiumisotooppien suhde voi osoittaa, mistä yksilö on kotoisin, sillä isotooppiprofiiliin vaikuttavat kasvu- ja elinympäristön vesi ja kasvillisuus.

Tulokset osoittivat, että pronssikauden maatilan väestä pieni osa oli sukua toisilleen. Toisilleen sukua olleet olivat saaneet yleensä hautaan mukaan arvostettuja esineitä.

Pronssikausi Euroopassa

  • Kesti: Noin 2000 eaa. – noin 500 eaa.

  • Nimitys: Viittaa tinan ja kuparin seokseen, jonka käyttö lisääntyi aikakaudella.

  • Yhteiskunta: Yksittäistiloja, kyliä ja kauppapaikkoja.

  • Hallinto: Päällikkökuntia.

Tutkijat arvelevatkin heitä siksi maatilan omistajiksi ja hautalahjojen puutteen vuoksi olettavat muiden vainajien olleen tilalla asuneita köyhiä palvelijoita tai orjia.

Rikkailla ja köyhillä oli eri haudat

Tämänkaltainen kotitalouden sosiaalinen järjestelmä tunnetaan arkeologisen aineiston perusteella vasta 1 500 vuotta myöhemmin antiikin Kreikasta.

Kalmistoista voitiin tunnistaa jopa viiden sukupolven edustajia, ja niistä saattoi päätellä, että tila oli periytynyt isältä pojalle.

Perheiden äidit olivat peräisin usein muualta, jopa 350 kilometrin päästä.