© Photo by Miguel Mansilla on Unsplash
Menneisyys

Jääkaudet ovat toistuva ilmiö

Onko maapallolla ollut vain yksi vai useita jääkausia?

Jääkausiksi kutsutaan aikoja, jolloin laajat alueet maapallolla ovat olleet jäätikön peitossa.
Tällaisia jaksoja on esiintynyt toistuvasti. 300 000 viime vuoden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla on koettu jääkausi kolme kertaa.

Viimeisin jääkausi kesti 300 000 vuotta ja päättyi Pohjoismaissa suunnilleen 10 000 vuotta sitten. Siinä on erotettu neljä pääjäätiköitymisvaihetta: Elster, Saale, Warthe ja Veiksel. Laajimmillaan se oli 22 000 vuotta sitten, jolloin Pohjois-Euroopan mannerjäätikkö ulottui Uralilta Brittein saarille asti ja peitti myös suuren osan Pohjois-Amerikasta.

Jääkausien välisinä Holstein- ja Eem- interglasiaalikausina jäätikkö osittain perääntyi. Nykyisin on meneillään Flander-interglasiaalikausi. Aikaisemmin Pohjoismaat ovat olleet jään peitossa ainakin 600–680 miljoonaa vuotta sitten niin sanotun Varanki-jääkauden aikaan. Saman jäätiköitymisen jälkiä on löydetty myös Afrikasta, Kiinasta, Venäjältä ja Grönlannista.

Varhaisimpia tunnettuja jääkausia on noin 2 300 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikan peittänyt Gowganda-jääkausi. Niin sanotun lumipalloteorian mukaan koko maapallo on ollut jään peitossa useita kertoja. Jääkausien syistä on monia näkemyksiä. Yleisimmin hyväksyttyjä on jugoslavialaisen Milutin Milankovicin astro-nominen ilmastonvaihteluteoria. Sen mukaan kylmenemisen aiheuttaa Maan radan jaksottainen vaihtelu, joka muuttaa maanpinnalle tulevan auringonsäteilyn määrää. Muita ehdotuksia ovat auringon lämpösäteilyn muutokset, Maan ekvaattorin kaltevuuden vaihtelu ja ilmakehän hiilidioksidin määrän muutokset.

Lue myös:

Dinosaurus

Pohjois-Amerikan dinohistoria täydentyi

1 minuuttia
Earth covered in ice
Menneisyys

Vaikuttiko jääkausi myös etelässä?

2 minuuttia
epidemia influenssa TOP
Sairaudet

Influenssa on vaarallisempi kuin ebola

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!