Israelista kaivettiin esiin maailman vanhin panimo

Arkeologien tutkiman israelilaisen luolan kivilattiassa oli kuoppia, joista löytyi jäännöksiä vedestä, ohrasta ja alkoholista. Löytö viittaa siihen, että esivanhempamme ovat panneet olutta jo 13 000 vuotta sitten ja että olut ehkä vaikutti merkittävästi viljelykulttuurin syntyyn.

Arkeologien tutkiman israelilaisen luolan kivilattiassa oli kuoppia, joista löytyi jäännöksiä vedestä, ohrasta ja alkoholista. Löytö viittaa siihen, että esivanhempamme ovat panneet olutta jo 13 000 vuotta sitten ja että olut ehkä vaikutti merkittävästi viljelykulttuurin syntyyn.

Dani NADEL/Haifa University/AFP/Ritzau Scanpix

Haifassa Israelissa tehdyt kaivaukset ovat tuoneet päivänvaloon todisteen siitä, että oluen panemisen taito on ainakin 8 000 vuotta vanhempi kuin on luultu.

Kaivauksissa löydettiin luola, jota on käytetty hautapaikkana Natufin kulttuurin aikana eli 14 000–11 500 vuotta sitten.

Luolan kivilattiassa oli kuoppia, joita oli käytetty ruoan varastointiin. Kuopissa oli vehnää ja ohraa, mutta myös jäännöksiä alkoholista, mistä tutkijat päättelivät, että luolassa oli valmistettu olutta.

Natufilaiset siis tekivät ja joivat olutta jo noin 13 000 vuotta sitten.

Olut ehkä kannusti aloittamaan viljelyn

Natufilaiset tunnetaan myös siitä, että he olivat ensimmäiset, jotka leipoivat leipää. Panimolöytö onkin herättänyt uudelleen vanhan kysymyksen: mikä sai keräilijä-metsästäjäkansan asettumaan aloilleen viljanviljelijöiksi?

Maanviljely tuottaa enemmän ravintoa pienemmällä alueella kuin metsästys ja keräily, ja sen tuotto on varmempaa.

Toisaalta se vaatii paljon enemmän työtä. Ehkä alkoholi oli yksi kannustin, joka sai kovan työn tuntumaan kannattavalta.

Muinainen olut oli kuin velliä

Tutkijat uskovat, että oluella oli tärkeä osa juhlissa, joita natufilaiset järjestivät vainajiensa muistoksi.

Natufilaisten oluen alkoholipitoisuus oli pienempi kuin nykyoluen. Lisäksi sen koostumus muistutti lähinnä velliä, joten sitä lienee ollut vaikea nauttia niin runsaasti, että tuloksena olisi ollut kovin huima huppeli.

13 000 vuotta. Niin vanhat ovat varhaisimmat oluen panemisen jäljet. Se on herättänyt kysymyksen, tekikö ihmisestä maanviljelijän leivän nälkä vai oluen jano.