Pimenevä aurinko enteili pahaa

Auringonpimennyksen uskottiin yli 3 000 vuoden ajan enteilevän pahaa, ja niin se tavallaan tekikin. Moni kuoli taikauskon vuoksi, mutta jotkut osasivat hyödyntää pimennyksiä.

Auringonpimennyksen uskottiin yli 3 000 vuoden ajan enteilevän pahaa, ja niin se tavallaan tekikin. Moni kuoli taikauskon vuoksi, mutta jotkut osasivat hyödyntää pimennyksiä.

Shutterstock

Pimennys sai päät putoilemaan

Kiinassa pelättiin auringonpimennystä, sillä kiinalaiset uskoivat auringon pimenemisen johtuvan siitä, että lohikäärme ahmi Auringon kitaansa.

Niinpä kiinalaiset yrittivät karkottaa lohikäärmeen ja saada Auringon palaamaan ampumalla nuolia korkealle ilmaan ja hakkaamalla kovaäänisesti rumpuja.

© Sheldon museum of art

Kaikesta pimennyksiin liittyvästä taikauskoisuudesta huolimatta kiinalaiset tähtitieteilijät olivat aikansa etevimpiä.

He pystyivät jo yli 2 000 vuotta sitten laskemaan auringon- ja kuunpimennysten tarkat ajankohdat. Keisarin hoviastronomeille Hsille ja Holle sattui kuitenkin ikävä kömmähdys, kun he olivat juhlimiseltaan unohtaneet ennustaa syksyllä 2134 eaa. tapahtuvan auringonpimennyksen.

Yllättävä pimennys sai koko valtakunnan paniikin valtaan, ja keisari Zhong Kang raivostui Hsille ja Holle niin, että antoi mestata heidät.

©

Karhu haukkasi aurinkoa

USA:n pomointiaanit uskoivat, että karhu puraisi Auringon mustaksi. Pomojen kielessä pimennystä tarkoittavan sanan voi kääntää näin: ”Aurinkoa puraisi karhu.”

©

Sammakko nieli auringon

Aasiassa Vietnamissa uskottiin, että jättiläissammakko nieli Auringon ja Kuun. Sammakkoa pidettiin kiinni kultaisella ketjulla, mutta aina välillä se pääsi vapaaksi.

©

Susi söi auringon

Pohjoismaisessa mytologiassa Sköll-susi ahmii aurinkoa. Lopullisesti Sköll sammuttaa auringon vasta maailmanlopussa eli ragnarökissä.

Pimennys oli merkki kuninkaan ruokamyrkytyksestä

Kun aurinko pimeni Englannissa 2. elokuuta 1133, kansa piti sitä huonona enteenä. Pimennys tapahtui nimittäin samaan aikaan, kun kuningas Henrik I lähti sotajoukkoineen Ranskaan, joka kuului tuolloin osaksi Englannille.

”Taivaankappaleetkin surivat tuon suurmiehen lähtöä Englannista”, kirjoitti eräs kronikoitsija, joka totesi harvinaisen luonnonilmiön synnyttäneen ”huolta miesten sydämissä”. Alamaisten huoli osoittautui oikeutetuksi, sillä Henrik I ei koskaan palannut Englantiin.

Hän nimittäin kuoli Normandiassa ilmeisesti rajuun ruokamyrkytykseen noin kaksi vuotta lähtönsä jälkeen.

© Bridgeman & Shutterstuck

Myrkytys johtui luultavasti nahkiaisista, joita kuningas oli ahminut lääkärinsä vastalauseista huolimatta.

Henrikillä ei ollut miespuolisia perillisiä, ja hänen kuolemansa johti katkeraan valtataisteluun Englannin kruunusta.

Ennustus pelasti tutkijan hengen alaskassa

Kesällä 1869 yhdysvaltalainen maantieteilijä ja tähtitieteilijä George Davidson tutkijaryhmineen matkusti syrjäiseen Chilkat-laaksoon Alaskaan. Heidän piti tarkkailla siellä tulevaa auringonpimennystä.

Laaksossa asuva intiaaniheimo ei kuitenkaan pitänyt tunkeilijoista.

© Sheldon museum of art

Davidson kertoi lähipäivinä tapahtuvasta auringonpimennyksestä, jolloin intiaanit päättivät säästää muukalaisten hengen toistaiseksi.

Kun Aurinko sitten seuraavana päivänä pimeni, intiaanit pakenivat kauhuissaan ja tutkijat pelastuivat.

Pimennys kannusti orjat kapinaan

Virginian osavaltiossa Yhdysvalloissa elänyt orja Nat Turner oli vuonna 1831 jo pitkään suunnitellut orjien kapinaa plantaasinomistajia vastaan.

Kun Virginiassa sitten 11. helmikuuta 1831 tapahtui auringonpimennys, Turner piti sitä korkeampien voimien käskynä tarttua aseisiin.

Saman vuoden elokuussa Nat Turner johti 70 orjaa veriseen kapinaan, joka vaati noin 60 valkoihoisen ihmisen hengen.

© Bridgeman

Paikalliset asejoukot tukahduttivat kapinan kuitenkin nopeasti, ja Virginian osavaltio rankaisi kapinallisia ankarasti: yli kaksisataa orjaa hirtettiin, vaikka vain osa heistä oli ollut osallisena kapinassa.

Pimennys kertoo Jeesuksen kuolinpäivän

Jeesuksen syntymähetkeä ei tiedetä varmasti, mutta useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että hän kuoli vuonna 33.

Tarkka ajoitus johtuu siitä, että vanhoista lähteistä löytyy useita tähtitieteellisiä vihjeitä, joiden avulla kuolinhetki on voitu määrittää.

Esimerkiksi Markuksen evankeliumi kertoo Jeesuksen kuolemasta näin: ”Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.”

Raamatun mukaan taivas pimeni keskellä päivää, kun Jeesus kärsi ristillä.

© Getty Images

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että Raamatussa kuvattu useita tunteja kestänyt auringonpimennys on liioittelua, mutta se tiedetään varmasti, että Lähi-idässä koettiin noihin aikoihin useita auringonpimennyksiä.

Tutkijat ovat laskeneet, milloin pimennyksiä on sattunut, ja kun ajankohtia on verrattu Raamatun teksteihin, historioitsijat ovat esittäneet melko luotettavan arvion siitä, milloin Jeesus kuoli.

Jos Jeesus todella ristiinnaulittiin perjantaina juutalaisten pesah-juhlan aikana, kuten Markuksen evankeliumissa kerrotaan, sen on täytynyt tapahtua 3. huhtikuuta vuonna 33.