Julkisivu Nobels Fredspris -keskus, Oslo.

Nobelin palkinto – Mikä on Nobelin palkinto?

Vuonna 1888 ruotsalainen keksijä luki lehdestä oman muistokirjoituksensa, joka oli painettu vahingossa. Alfred Nobel ei pitänyt lukemastaan ja hänestä jälkipolville jäävästä kuvasta, joten hän testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan säätiölle, joka nykyisiin jakaa maailman arvostetuimpiin kuuluvia palkintoja.

Vuonna 1888 ruotsalainen keksijä luki lehdestä oman muistokirjoituksensa, joka oli painettu vahingossa. Alfred Nobel ei pitänyt lukemastaan ja hänestä jälkipolville jäävästä kuvasta, joten hän testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan säätiölle, joka nykyisiin jakaa maailman arvostetuimpiin kuuluvia palkintoja.

Shutterstock

Mikä on Nobelin palkinto?

Nobelin palkinto on kansainvälinen tunnustus merkittävästä saavutuksesta. Palkinnot jaetaan joka vuosi seuraavilla aloilla:

  • Kirjallisuus
  • Lääketiede
  • Kemia
  • Fysiikka
  • Taloustiede
  • Rauha

Nobel-palkinto liittyy dynamiitin keksijään Alfred Nobeliin. Palkinnot perustuvat vuonna 1896 kuolleen Nobelin testamenttiin, jossa hän määräsi, että suuri osa hänen omaisuudestaan käytetään viiden vuosittain jaettavan palkinnon perustamiseen. Taloustieteen palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968, ja sittemmin on päätetty, että palkintokategorioita ei enää lisätä.

Nobel-palkintojen myöntämistä ja niihin testamentattuja varoja valvoo Nobel-säätiö. Palkinnot jaetaan Alfred Nobelin kuolinpäivänä 10. joulukuuta. Palkintojen saajat julkistetaan jo lokakuun alussa.

Kirjallisuuden, fysiikan, kemian ja lääketieteen Nobelin palkinnot sekä taloustieteen palkinto jaetaan Tukholmassa, Nobelin rauhanpalkinnon juhlallisuudet puolestaan järjestetään Oslossa.

Jako johtuu siitä, että Norja oli Alfred Nobelin elinaikana Ruotsia "neutraalimpi" valinta rauhanpalkinnon juhlallisuuksia varten.

Nobelin palkintoseremonia 2019

Nobelin palkinnot jaetaan juhlassa, johon osallistuu muun muassa Ruotsin kuningasperheen jäseniä. Tämä kuva on vuoden 2019 juhlasta.

© © Nobel Media. Photo: Nanaka Adachi

Kuka voi saada Nobelin palkinnon?

Nobelin palkinto voidaan myöntää yksityishenkilöille, mutta rauhanpalkinnon saaja voi olla myös jokin järjestö tai instituutio.

Alfred Nobelin testamentin mukaan palkinnot pitää ”niille, jotka edeltävänä vuonna ovat eniten hyödyttäneet ihmiskuntaa”. Palkinnon perusteena voi olla tietyn alan tutkimus tai tietty toiminta.

Ennen kuin Nobelin palkintoja voidaan jakaa, on päästävä ehdokkaaksi, ja kunkin alan asiantuntijat valitsevat omia ehdokkaita. Itseään ei saa ehdottaa.

5 merkittävää Nobelin palkinnon saajaa

Kun kyse on kirjallisuuden, lääketieteen tai fysiologian, fysiikan, kemian tai taloustieteen Nobelin palkinnoista, Nobel-säätiö lähettää kyselyn useille tuhansille omalla alallaan arvostetuille henkilöille. Kyselyn tulosten perusteella säätiö nimittää ehdokkaiksi henkilöitä, joita pidetään kyllin merkittävinä.

Nobelin rauhanpalkinnon kohdalla säännöt ovat hieman toisenlaiset. Kandidaattien valintaan voivat vaikuttaa myös palkinnon aiemmin saaneiden mielipiteet, maailman johtajat seklä Nobel-säätiön hallituksen aiemmat ja nykyiset jäsenet.

Kun kaikki ehdokkaat ovat selvillä, Nobel-säätiön hallitus päättää, ketkä pääsevät jatkoon. Ehdokkaita valitaan noin 300 kappaletta.

Ketkä suomalaiset ovat saaneet Nobelin palkinnon?

Vuosien varrella myös suomalaiset ovat saaneet osakseen mainetta ja kunniaa Nobel-palkintojen muodossa.

Seuraavat suomalaiset tai suomalaissyntyiset henkilöt ovat voittaneet Nobelin palkinnon:

  • Frans Emil Sillanpää on ainoa suomalainen, joka on voittanut kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Se tapahtui vuonna 1939. Sillanpää tunnetaan syvällisenä suomalaisen maalaisväestön ja sen luontosuhteen kuvaajana.
  • Artturi Ilmari Virtanen, jonka tunnetuin keksintö on karjan talviruokintaa helpottavan AIV-rehuna tunnetun säilörehun valmistusmenetelmä, sai kemian Nobelin vuonna 1945.
  • Ragnar Arthur Granit oli suomalaissyntyinen fysiologi, joka jakoi vuonna 1967 näön fysiologiaa koskevan lääketieteen palkinnon kahden yhdysvaltalaistutkijan kanssa. Hän oli tuolloin jo Ruotsin kansalainen.
  • Martti Ahtisaari, Suomen entinen presidentti, sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon merkittävistä ponnistuksistaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.
  • Bengt Holmström, Yhdysvalloissa toimiva suomalainen taloustieteilijä, jakoi vuonna 2016 sopimusteorian kehittämisestä myönnetyn taloustieteen palkinnon brittiläis-yhdysvaltalaisen Oliver Hartin kanssa.

Laskutavasta riippuen suomalaisia nobelisteja on siis neljä tai viisi.

Martti Ahtisaar

Martti Ahtisaari oli Suomen presidentti 1994–2000. Vuonna 2008 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon pitkäjännitteisestä yli kolme vuosikymmentä kestäneestä työstä rauhan ja sovinnon puolesta.

© Johannes Jansson/norden.org

Miten Nobelin palkinnon voi voittaa?

Nobel-säätiö hallitsee pitkälti valintaprosessia ja Nobelin palkintojen jakoa.

Se ei kuitenkaan tee lopullista päätöstä palkinnon saajista.

Palkinnon saajat valitaan eri instituutioiden komiteoissa:

  • Ruotsin akatemia päättää kirjallisuuden Nobelin palkinnosta.
  • Karoliinisen instituutin komitea vastaa lääketieteen tai fysiologian Nobelin palkinnon saajasta.
  • Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia valitsee fysiikan, kemian ja taloustieteen Nobelin palkinnon saajat.
  • Norjan Nobel-komitea valitsee Nobelin rauhanpalkinnon saajan.

Nobelin palkinnoissa on erikoista se, että ehdokkaat eivät tiedä valinnastaan listalle.

Nobel-säätiö ei nimittäin julkaise ehdokkaiden nimiä, vaan kunkin vuoden lista pidetään salassa 50 vuoden ajan.

Ehdokkaiden nimiä vuotaa kuitenkin toisinaan julkisuuteen, jos ehdokkaita ehdottaneet paljastavat niitä.

Kuka oli Alfred Nobel?

Alfred Nobel syntyi Ruotsissa 21. lokakuuta 1833. Hän oli insinööri Immanuel Nobelin kolmas poika.

Alfred alkoi kehitellä räjähteitä perheen tehtaassa Heleneborgissa. Erityisesti häntä kiinnosti nitroglyseriini.

Työ räjähteiden kanssa oli vaarallista, ja Heleneborgin ympäristössä sattuikin kertomusten mukaan useita räjähdyksiä. Vuonna 1864 Nobelin räjäytyskokeet maksoivat hänen pikkuveljensä Emilin ja neljän muun ihmisen hengen.

Alfred Nobel

Dynamiitin keksijänä Alfred Nobel on huolissaan maineestaan. Siksi hän lahjoitti suuren osan omaisuudestaan säätiölle, jonka on määrä jakaa rahaa ja kunniaa henkilöille, jotka ovat hyödyttäneet ihmiskuntaa.

© ©The Nobel Foundation

Alfred Nobel jatkoi kuitenkin työtään, ja 26. toukokuuta 1868 hän sai dynamiitin patentin Yhdysvalloissa. Sillä hän ansaitsi valtavan omaisuuden.

Räjähteiden lisäksi Alfred Nobelilla oli myös muita kiinnostuksen kohteita, jotka nykyään näkyvät myös Nobelin palkintojen kategorioissa.

Alfred Nobel halusi hyvän maineen

Vuonna 1888, kahdeksan vuotta ennen kuolemaansa, Alfred Nobel luki sanomalehdestä muistokirjoituksen, joka otsikko oli ”Kuoleman kauppias on kuollut”.

Nekrologi oli kirjoitettu hänestä.

Sanomalehden toimituksessa oli Alfred ja hänen äskettäin kuollut veljensä Ludvig olivat menneet sekaisin.

Virhe antoi Alfred Nobelille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua siihen, mitä jälkipolvet hänestä muistavat. Eikä se miellyttänyt häntä.

Nobel päätti muuttaa testamenttiaan. Hän allekirjoitti kolmannen testamenttinsa 27. marraskuuta 1895.

Ote Alfred Nobelin testamentista

Alfred Nobel sääti testamentissaan palkintojen myöntämisperusteet, tosin hänen muotoilunsa oli hieman epäselvä.

© Ote Alfred Nobelin testamentista

Alfred Nobel lahjoitti kaikkiaan 94 prosenttia omaisuudestaan säätiölle, jonka on määrä valvoa Nobelin palkintojen myöntämistä.

Alfred Nobel kuoli 63-vuotiaana 10. joulukuuta 1896.

Nobelin palkinnot toteutuivat

Vuonna 1901 Nobelin kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen, fysiikan ja kemian palkinnot jaettiin ensimmäisen kerran. Tuolloin Alfred Nobelin kuolemasta oli kulunut viisi vuotta.

Viive johtui Ruotsin kuninkaan ja ruotsalaisten poliitikkojen tyytymättömyydestä testamentin ehtoihin, sekä siitä, että Nobelin perhe ja ystävät kokivat olevansa oikeutettuja suurempaan osaan perinnöstä.

Ruotsin kuningas Oskar II.

© Lars Larsson

Ruotsin kuningas olisi halunnut palkinnot vain ruotsalaisille

Kun Alfred Nobelin testamentti julkistettiin, silloinen Ruotsin kuningas Oskar II ja muutama ruotsalaispolitikko olivat tyytymättömiä testamentin ehtoihin.

Heidän mielestään kunnia ja rahapalkinnot olisi pitänyt jakaa ainoastaan Ruotsin kansalaisille.

Heidän mielensä kuitenkin muuttui, kun he ymmärsivät, että Ruotsi saisi paljon huomiota palkintojenjaon yhteydessä.

Prosessia vaikeutti kuitenkin myös se, että palkintojen jakoperusteet olivat epäselviä.

Nobel oli nimittäin ollut testamentissaan varsin häilyvä.

Sen lisäksi, että palkinnot piti antaa ”niille, jotka edeltävänä vuonna ovat eniten hyödyttäneet ihmiskuntaa”, hän kirjoitti eri palkinnoista näin:

  • Nobelin kirjallisuuspalkinto: henkilölle, joka on tuottanut parhaimman kirjallisen teoksen.
  • Nobelin kemian palkinto: henkilölle, joka on tehnyt tärkeimmän keksinnön tai havainnon kemian alalla
  • Nobelin fysiikan palkinto: henkilölle, joka on tehnyt tärkeimmän keksinnön tai havainnon fysiikan alalla
  • Nobelin lääketieteen palkinto: henkilölle, joka on tehnyt tärkeimmän keksinnön lääketieteen alalla
  • Nobelin rauhanpalkinto: henkilölle, joka on ollut paras edistämään kansakuntien yhteiseloa, sotavoimien vähentämistä ja rauhankongressien järjestämistä.

Lisäksi Alfred Nobel korosti sitä, että palkinnot tulisi myöntää henkilöille, jotka sen eniten ansaitsivat – kansallisuudesta riippumatta.

Sitä, miten Nobel-säätiö ja -komiteat ovat arviointityössään määritelleet Nobelin palkinnon saajiksi nimetyt ehdokkaat ja palkinnot voittajat, ei ole julkistettu.

Mitä Nobelin palkinnon voittaja saa palkinnoksi?

Nobelin palkinnon voittaja ei saa ainoastaan kunniaan työstään, vaan he saavat mitalin, diplomin ja rahaa.

Nobelin palkintomitali 2020
© © Nobel Prize Outreach/Daniel Ebersole

Nobel-mitali

Vuodesta 2012 alkaen Svenska Medalj on valmistanut mitalit taloustieteen, kemian, fysiikan, lääketieteen ja kirjallisuuden nobelisteille. Det Norske Myntverket puolestaan valmistaa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin. Kaikki mitalit on tehty kullasta, mutta tarkka paino vaihtelee.

Nobelin palkinto diplomi Louise Glückille
© Susan Duvnäs/Leonard Gustafsson/ Lovisa Engblom/ © The Nobel Foundation 2020

Nobelin palkinnon diplomi

Jokainen Nobelin palkinnon saaja saa diplomin, jonka mitat ovat 23 x 35 cm. Diplomin ulkoasu vaihtelee vuodesta toiseen, joten se on uniikki jokaiselle palkinnon saajalle. Diplomi sijoitetaan nahkakansiin, ja kullekin kategorialle on oma värinsä. Kirjallisuuden diplomi on hieman erilainen, sillä se on tehty pergamentille.

Ruotsin kruunuja
© Shutterstock

Nobelin palkinnon rahamäärä

Vuonna 2021 Nobelin palkinnon saaja saa 10 miljoonaa Ruotsin kruunua (SEK). Jos palkinto jaetaan useamman henkilön kesken, rahasumma jaetaan samoin.

Lisäksi Nobelin palkinnon saajat saavat kansainvälistä tunnustusta omalle työlleen ja nimensä historiankirjoihin.

Nobelin palkinto voidaan myös jakaa enintään kolmen henkilön kesken. Tutkimus on usein ryhmätyötä, joten jako on varsin yleistä.

Jos palkinto jaetaan, myös rahasumma jaetaan palkinnon saajien kesken.