Inkojen kulta oli peräisin tuottoisista suonista
Uuden ajan alussa Etelä-Amerikan vallanneet espanjalaiset kuljettivat kotimaahansa runsaasti kultaa. Mistä heidän ryöväämänsä kulta oli peräisin?
Espanjalaiset purjehtivat Etelä-Amerikkaan nimenomaan maanosan runsaiden luonnonvarojen vuoksi. Satojen vuosien aikana Espanjaan tuotiin tonneittain arvometalleja, muun muassa kultaa. Kultaesiintymät keskittyvät vuoriin, jotka ovat muodostuneet merellisen ja mantereisen maankuoren laatan törmäyksessä. Keski- ja Etelä-Amerikan vuoret ovat juuri tämäntyyppisiä. Kultaa esiintyy pieninä määrinä kaikilla vuoristoseuduilla, mutta joillakin alueilla se on keskittynyt suoniksi. Nykyisin taloudellisesti kannattavan kultaesiintymän rajana pidetään viittä grammaa kultaa tonnissa louhittua malmia. Etelä-Amerikan korkeakulttuurien kukoistusalueella oli useita isoja suonia. Esimerkiksi Perussa nykyäänkin toiminnassa oleva Yanacochan kaivos kuului Inkavaltiolle. Tähän mennessä Yanacochasta on saatu kultaa yli neljän miljardin euron arvosta. Perussa sijaitsee myös Patazin kaivos, josta on kaivettu viimeisten sadan vuoden aikana 170 tonnia kultaa. Kulta onkin yksi Perun tärkeimmistä vienti-tuotteista. Myös Bolivian kultavarat ovat suuret, ja Chilessä ja Argentiinassa kaivostoiminta on vilkastumassa. Alkuperäisasukkaat käyttivät kultaa kaivaessaan metallitalttoja ja vaskoolin tyyppisiä huuhdonta-astioita. Tästä syystä he pystyivät ottamaan talteen vain kullan, joka oli paljaalla silmällä erottuvina hippuina. Nykypäivän kullanetsijät, jotka joutuvat tyytymään käsityökaluihin, käyttävät apuna elohopeaa, joka kerää hienoimmatkin hiput. Koneilla kullankaivu on vielä tehokkaampaa.