Shutterstock
Tiden er den fjerde dimension
Menneisyys
Historia
Tieteen historia

Ajatusmylly

Teema - Jotkin kysymykset ovat niin visaisia, että ne ovat vaivanneet tutkijoita vuosisatoja. Niiden pohdinta tuottaa uutta tietoa maailmasta riippumatta siitä, saadaanko kysymyksiin koskaan vastausta.

Fysiikka
Fysiikka

Salaperäinen voima piinaa tutkijoita

Laskuvarjohyppääjä syöksyy kohti Maata, ja älypuhelin kilahtaa asfalttiin. Painovoima vetää kaikkea puoleensa, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, miten voima välittyy. Lue tästä, miten painovoiman arvoitusta yritetään ratkaista ja miten yllättävillä tavoilla painovoima vaikuttaa.

Lue myös
Mustat aukot
Mustat aukot

Mustat aukot rei'ittävät universumin

Kukaan ei ole nähnyt mustaa aukkoa, eikä Einstein uskonut niitä olevan edes olemassa. Stephen Hawking omisti suuren osan elämästään niille. Mustat aukot ovat sata vuotta kiehtoneet ja hämmentäneet tutkijoita. Nykyään ollaan yksimielisiä siitä, että aukkoja esiintyy joka puolella universumia, mutta niihin kätkeytyy silti lukuisia salaisuuksia.

Lue myös
Ikääntyminen
Ikääntyminen

Tutkijat ovat kuolemattomuuden jäljillä

Haaveet nuoruuden lähteestä ja ikuisesta elämästä ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskuntakin. Kuitenkin vasta viimeisten 50 vuoden aikana tiede on saanut vihiä siitä, miksi ihminen ikääntyy ja mitä sille voitaisiin tehdä. Mitään ihmelääkettä vanhuuteen ei kuitenkaan ole vielä löydetty, mutta nyt ollaan jo melko varmoja siitä, mistä sitä kannattaa etsiä.

Lue myös
Suhteellisuusteoria
Tiden er den fjerde dimension
Suhteellisuusteoria

Nyt fyysikot aikovat käynnistää ajan uudelleen

“Kuuluisa fyysikko Roger Penrose esittää, että ”suuri vanha maailmankaikkeus” on loppujen lopuksi sama kuin ”uusi nuori maailmankaikkeus” ja maailmankaikkeus siten nollaa ajan ja syntyy uudestaan uudessa alkuräjähdyksessä. Jos teoria pitää paikkansa, nykyinen maailmankaikkeus on yksi ehkä loputtomassa maailmankaikkeuksien ketjussa.” 🤯🤯🤯

Lue myös
Aivot
Aivot

Uni on parasta terapiaa

Nukumme kolmanneksen elämästämme, eikä kukaan tiedä tarkkaan, miksi. Aivotutkijoilla on asiasta useita selityksiä, mutta yksikään niistä ei ole kaikkien mielestä oikea.

Lue myös
Luonnonlait
Luonnonlait

Fyysikot etsivät yhä ei mitään

Jo 3 000 vuotta on jahdattu täydellisen tyhjää tilaa, jossa ei ole ainetta eikä energiaa. Tänä aikana filosofit ja fyysikot ovat yrittäneet luoda täydellisen tyhjiön sekä teoriassa että käytännössä, mutta vaikuttaa aivan siltä kuin he taistelisivat luontoa vastaan. Juuri silloin, kun tyhjiö on lopultakin ilmaantumassa tutkijoille, se täyttyy taas uusilla havainnoilla ja tiedoilla.

Lue myös
Maailmankaikkeus
Kuinka suuri avaruus on?
Maailmankaikkeus

Tutkijat: Nyt tiedetään, missä maailmankaikkeus päättyy

Valtaosaa maailmankaikkeudesta emme näe koskaan, koska se etääntyy meistä valoa nopeammin. Tähtitieteilijöillä on kuitenkin käsitys siitä, miltä se näyttää.

Lue myös
Älykkyys
Älykkyys

Älyn tutkijoilta loppuu järki

Pysyykö ÄO samana koko elämän ajan? Se on yksi älykkyyteen liittyvistä arvoituksista. Kun skotlantilainen psykologi löysi vanhan mittauksen 87 000 koululaisen älykkyydestä, tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus selvittää asiaa.

Lue myös
Ihminen
Ihminen

Ihmislajin rajat hämärtyvät

Erityisluokan laji. Sellaisena yleensä pidämme itseämme, mutta muut olennot kirivät kannoillamme, ja ehkä ihminen ei olekaan enää oma lajinsa.

Lue myös
Luonto
Luonto

Nyt luodaan elämää laboratoriossa

Mitä elämä on? Tutkijat eivät tiedä sitä, koska he tuntevat vain Maassa esiintyvän elämän. Nyt he luovat keinotekoista elämää ymmärtääkseen paremmin mahdollista vieraiden taivaankappaleiden elämää.

Lue myös
Fysiikan ilmiöt
Fysiikan ilmiöt

Onko todellisessa maailmassa äärettömyyttä?

Ajattelijat ovat vuosituhansien ajan pohtineet äärettömyyden käsitettä. Ovelan käärmeen tavoin se kiemurtelee kaikkialle matematiikkaan, mutta aina kun se nostaa päätään fysiikassa, syntyy hankalia paradokseja. Sata vuotta sitten matemaatikot oppivat laskemaan äärettömillä joukoilla mutta yksi keskeinen kysymys on yhä vastausta vailla: onko äärettömyys vain lukujen teoreettisen maailman käsite vai osa todellisuutta?

Lue myös