Vesna Vulovićin ei pitänyt lentää tammikuun 26. päivänä 1972. Lentoemännäksi hiljattain valmistunut 22-vuotias serbi kutsuttiin työhön erehdyksessä toisen Vesna-nimisen sijasta.
Siksi hän oli yksi niistä 28:sta, jotka matkustivat DC-9:llä Kööpenhaminasta Belgradiin, kun kone räjähti 10 kilometrin korkeudessa ja syöksyi maahan Tšekkoslovakiassa.
Lumisessa metsässä, jonne hylyn osat putosivat, sikäläisen kylän asukkaita kohtasi kammottava näky: silpoutuneita ruumiita lojui kaikkialla.
Eloonjääneistä ei juuri ollut toivoa, mutta yllättäen savuavan rungon ääreltä kuului hiljaista valitusta.
Turkoosipukuinen lentoemäntä, jonka päällä makasi kollegan ruumis, oli kuin ihmeen kaupalla jäänyt ainoana henkiin. Vulović oli kolme päivää koomassa ja 10 kuukautta lantiosta alaspäin halvaantuneena.
Monien leikkausten jälkeen hän kuitenkin parani ja sai lentoyhtiöltä uuden työn – tällä kertaa tosin toimistossa.