Ranskalainen tutkimusryhmä onnistui purkamaan vanhan kirjeen koodin. Kirjeen on kirjoittanut helmikuussa 1547 keisari Kaarle V, joka hallitsi Espanjaa, Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja useita siirtokuntia Amerikassa.
Kirjeessään mahtava keisari kertoo pelkäävänsä henkensä edestä, koska oli levinnyt huhuja siitä, että hänen kilpailijansa Ranskan kuningas Frans I aikoisi murhata hänet. Koodin murtamisesta kertoi ranskalainen Stanislasin kirjasto lehdistötiedotteessaan.
Monimutkainen koodi
Kryptografi Cevile Pierrot sai ensimmäisen kerran vihiä mystisestä kirjeestä eräillä päivällisillä vuonna 2019, mutta vasta vuonna 2021 hän pääsi asiakirjaan käsiksi.
Kirje oli piilossa Stanislasin kirjaston asiakirjakokoelmassa Nancyn kaupungissa Ranskassa.
Kolmen sivun pituinen kirje koostuu noin 70 rivistä, jotka on kirjoitettu yli 120 koodatulla symbolilla, ja loppuosa on ymmärrettävää ranskaa.
Ylälaidassa kirje alkaa ymmärrettävällä ranskalla, mutta jo muutamaa riviä alempana käytetään salaperäisiä symboleja. Jotkut niistä tarkoittavat kirjaimia ja kokonaista sanaa, kun taas toiset ovat vain harhaanjohtavia ja vailla merkitystä.
Pierrot luuli, että asiakirjassa käytetyn koodin purkaminen kestäisi vain pari päivää. Hän antoi kaikille symboleille nimen ja syötti sitten tietokoneeseen väliaikaiset aakkoset Python-ohjelmointikielellä. Ohjelmiston oli määrä löytää koodista jokin järjestelmä.
”Ensimmäinen askel oli luokitella symbolit ja etsiä niistä malleja. Se ei kuitenkaan ollut niin helppoa, että yksi symboli olisi edustanut yhtä kirjainta, vaan koodi oli paljon monimutkaisempi”, Pierrot kertoi BBC:lle.
”Jos teksti olisi syötetty tietokoneelle ja käsketty sitä selvittämään koko viesti, se olisi kirjaimellisesti kestänyt kauemmin kuin koko maailmankaikkeuden historia!”
Avain löytyi toisesta asiakirjasta
Pierrot sai kuitenkin selville, että vokaaleja ei pääasiassa kirjoitettu lainkaan kirjaimina, vaan ne lisättiin diakriittisinä merkkeinä kuten arabian kielessä eli viivoina tai pisteinä kirjaimien päällä.
Koodin teki erityisen vaikeaksi se, että vokaalia ”e” ei käytetty kirjeessä lähes lainkaan, vaikka se muutoin on yksi ranskan kielen käytetyimmistä vokaaleista.
Seuraavaksi Pierrot sai selville, että useimmat symbolit edustivat joko kirjainta tai kirjainyhdistelmää, mutta toiset edustivat kokonaisia sanoja. Esimerkiksi neula symboloi Englannin kuningas Henrik VIII:tä.
Taulukko eri symbolien merkityksestä. Pierrot jakoi symbolit jo tutkimuksen alkuvaiheessa monimutkaisiin ja yksinkertaisiin.
Jotta kaikki olisi vielä monimutkaisempaa, niin joukossa oli symboleita, joilla ei ollut muuta tarkoitusta kuin toimia hämäyksenä.
Koko työprosessi sai lisävauhtia, kun historiantutkija Camille Desenclos esitteli Pierrot’lle pinon muita koodattuja kirjeitä, joita oli lähetetty Kaarle V:lle tai joita hän oli lähettänyt muille.
Yhdessä niistä vastaanottaja, keisarin lähettiläänä Ranskan hovissa toiminut Jean de Saint-Mauris, oli laatinut koodista epävirallisen käännöksen, joka toimi avaimena kirjeessä käytetyn koodin loppuosaa tulkittaessa.
Kryptografi ja historiantutkija paneutuvat Kaarle V:n kirjeeseen. Oikealla on historiantutkija Camille Desenclos, ja asiakirjan takana vasemmalla näkyy osa Cecile Pierrot’n päästä.
Vainoharhainen keisari
Kokonainen käännös kirjeestä ei ole vielä valmis, mutta pian se esitellään pidemmässä tutkimusartikkelissa. Jo nyt tutkijat tietävät kuitenkin kirjeen pääteemat.
Helmikuussa 1547 vallitsi harvinainen mutta hauras rauha Euroopan kahden suuren kilpailevan mahdin välillä: kuningas Frans I:n Ranskan ja Kaarle V:n Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan.
Keisari Kaarle V hallitsi imperiumia, joka ulottui muun muassa Espanjaan, Etelä-Italiaan, Hollantiin, osiin Keski-Eurooppaa ja laajoihin alueisiin Amerikan mantereella. Kuvan muotokuvan on maalannut espanjalaistaiteilija Juan Pantoja de la Cruz vuoden 1605 tienoilla.
Kaarle V oli kuitenkin hyvin epäluuloinen. Ensinnäkin hänen liittolaisensa, Englannin kuningas Henrik VIII, oli juuri kuollut, ja Saksassa oli puhjennut protestanttinen kapina.
Kirjeessään Kaarle V ilmaisee huolensa siitä, että jos hän lähettää armeijansa Saksaan kukistamaan protestanttista kapinaa, maa heikkenee Frans I:n suuntaan.
Huomiota herättävin osa kirjeestä on, kun Kaarle V kuvailee huhua, jonka mukaan kuuluisa italialainen palkkasotilas Pierre Strozzi olisi saanut käskyn tappaa hänet.
Huhu oli kuitenkin virheellinen. Muutaman viikon kuluttua Frans I kuoli, ja protestanttinen kapina kukistettiin. Kaarle V ehti hallita vielä kymmenen vuotta, ennen kuin hän kuoli malariaan espanjalaisessa luostarissa.
Tutkijat toivovat, että koodattuja kirjeitä ilmestyy pian lisää ja että nyt ratkaistu kirjeen koodi voi toimia avaimena niiden ymmärtämiseksi.