Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

HAUSKA FAKTA: Tiesitkö muuten, että...

Monet hyvät jutut alkavat sanoilla: ”Tiesitkö muuten, että...”. Niin tämäkin. HAUSKA FAKTA -jutuissa kerrotaan otsikon mukaisesti hauskoja, uskomattomia ja outoja tiedejuttuja, joita luultavasti et ole aiemmin kuullut.

Lasse Lund-Andersen

TUOREIMMAT HAUSKAT FAKTAT

© Shutterstuck/NASA

Tahmaisten takiaisten inspiroima keksintö piti Nasan eväät paikoillaan

Tiesitkö, että tarranauhan idea syntyi metsässä ja että keksintö on niin nerokas, että sitä käytettiin Nasan Apollo 11 -lennolla?

Sveitsiläinen sähköinsinööri George de Mestral oli koiransa kanssa metsässä vuonna 1941. Kotimatkalla hän mietti, miten takiaiset kiinnittyvät hänen housuihinsa ja koiran turkkiin.

Takiaisten (Arctium) selviytymisstrategia perustuu siihen, että sen kukinnot tarttuvat ohikulkevan eläimen turkkiin ja eläin levittää sitten siemeniä edelleen.

Mestral havaitsi, että takiaisen toimintatapaa voisi hyödyntää. Hän käytti kahdeksan vuotta kehitystyöhön ja valmisti lopulta nailonista tarranauhan. Nauhan toisella puolella on pieniä koukkuja, jotka takertuvat vastapuolella oleviin silmukoihin.

Hän nimesi vuonna 1955 patentoimansa tuotteen velcroksi. Nimi velcro tulee ranskan kielen sanoista velours ja crochet (sametti ja koukku).

Sen jälkeen tarranauhan kehitys oli huimaa. 1960-luvulla se haastoi vetoketjun, napit ja nauhat. Tarranauhaa käytettiin sairaaloissa verenpainemittareissa ja Nasan Apollo 11 -kuulennolla. Tarranauha takasi, että astronauttien eväät pysyivät paikoillaan eivätkä lennelleet ympäriinsä.

1960-luvun lopulla Puma valmisti ensimmäiset urheilukengät, joissa käytettiin tarranauhaa. Ja 1980-luvulla lähes kaikilla kenkienvalmistajilla oli yksi tai kaksi tarranauhakenkää.

© Shutterstock

Happoa kakkaava merimetso oli maatalouden sankari

Tiesitkö, että merimetson uloste on niin hapokasta, että se tappaa kaiken ympäristöstään?

Biologia-tiedelehdessä julkaistussa puolalaistutkimuksessa tutkittiin maaperän pH-arvoa alueilla, joilla merimetsot viihtyvät. Juonipaljastus: Maa oli hapanta! Alueella, jolla vuosina 2000–2002 eli keskimäärin 54 merimetsoa, maaperän pH-arvo oli 4.

Toisin sanoen maaperä oli yhtä hapanta kuin omenamehu. Sellaisissa oloissa eivät kasvit ja puut elä. Merimetson kasveja tappava kakka on kemiallinen pommi, jonka vuoksi alueen puut ovat paljaita ja valkoisia. Maisema on kuin kalkkiin peitettyä erämaata.

Musta merimetso erottuu hyvin valkoisella ulostekasalla. Se näyttää hallitsevan ulosteasiat. Ja se on totta.

Merimetso herättää paljon tunteita suuren ruokahalunsa ja kalastukselle aiheuttamiensa vahinkojen vuoksi. Lajin kanta on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä rajusti. Vuonna 2019 Suomen merialueilla laskettiin olleen 25 700 merimetson pesää. Merimetso on rauhoitettu laji.

Merimetson sukulaiset suulat ovat myös vaikuttaneet ulosteellaan historiaan. 1840-luvulla Yhdysvaltoihin alettiin kuljettaa Perun edustalla sijaitsevilta saarilta guanoa eli linnunkakkaa. Saaret olivat kertoman mukaan 50 metriä korkeiden kakkakasojen peitossa. Guanossa on paljon fosforia ja nitraattia, joita amerikkalaiset maanviljelijät tarvitsivat viljelyksilleen.

Vaikka merimetson kakka ensin tappaakin kaiken elävän, se myös luo elämää. Kun merimetso häipyy alueelta, uloste toimii lannotteena ja kasvillisuus alkaa jälleen kukoistaa.

Haavoittuneet sotilaat saivat hevosten kipulääkettä

Tiesitkö, että kipulääkkeenä käytetty ketamiini on myös huume, jota kadulla kutsutaan ketkuksi tai K-vitamiiniksi.

Ketamiinia käytetään myös eläinten kipulääkkeenä. Eläinlääkärit käyttävät sitä niin hevosilla ja lehmilla kuin koirilla ja tiikereilläkin. Ketamiiniin turvaudutaan erityisesti leikkauksissa.

Ketamiini sopii hyvin leikkaussalikäyttöön, sillä se ei juuri vaikuta sydämen toimintaan, hengitykseen, verenpaineeseen eikä hengitysteiden reflekseihin, kuten monet muut aineet.

Oikea annostus luo tilan, jossa vartalo on puutunut, mutta aivot ovat kutakuinkin tietoisia siitä, mitä tapahtuu. Tilaa kutsutaan dissosiatiiviseksi anestesiaksi.

Aine saattaa kuitenkin muuttaa tajuntaa ja aiheuttaa hallusinaatioita. Siksi sitä käytetään myös päihteenä.

Ketamiini kehitettiin 1960-luvulla, ja se on ollut käytössä jo yli 50 vuotta. Vuonna 1970 Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi sen käytettäväksi ihmisillä. Sitä annettiin Vietnamin sodassa haavoittuneille sotilaille.

Ketamiini on vuodesta 1985 alkaen ollut Maailman terveysjärjestön WHO:n välttämättömien lääkkeiden (Essential medicines) -listalla. Listalle on koottu lääkkeet, joiden tulisi tarvittaessa olla jokaisen ihmisen saatavilla.

Päihteenä ketamiini on vaarallista. Väärinkäyttäjät voivat annostella sitä liikaa, jolloin he menettävät ruumiinsa hallinnan ja tasapainonsa, mikä voi aiheuttaa ahdistusta ja paniikkikohtauksen.

Lue myös:

Dinosaurukset
Dinosaurus

Sateet suosivat dinosauruksia

12 minuuttia
human zombie
Tieteen historia

TIETEEN ARKISTOISTA: Lääkärit tekivät potilaista zombeja

6 minuuttia
Tieteen historia

ARKISTO: Lääketieteen kehitys Roomassa

12 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota