Kuusi faktaa pyramideista
Moni meistä oppi koulussa, että Egyptin Gizan pyramidit ovat orjatyövoimalla rakennettuja ja ettei niiden rakentaminen enää nykypäivänä onnistuisi. Kuulostaa dramaattiselta ja jännittävältä, mutta ei vain pidä paikkaansa.
PYRAMIDIT: FAKTOJA JA MYYTTEJÄ
Rakentajat olivat orjia
Ei pidä paikkaansa. Egyptiläisillä oli varmastikin kyllä orjia, mutta Gizan läheltä esiin kaivetut, verraten edistyksellisten työläiskylien rauniot viittaavat siihen, että todennäköisemmin pyramidien rakentajat olivat erityisen koulutuksen saaneita ja hyväosaisia rakennus- ja taidekäsityöläisiä.
Kheopsin pyramidissa on kahdeksan sivua
Asia selviää vain yläpuolelta katsoessa ja vain tiettyinä ajankohtina oikeassa valossa, mutta Kheopsin (Khufun) pyramidi on ytimestään kovera ja sen neljässä kyljessä on keskellä taitos, minkä ansiosta pyramidi on itse asiassa kahdeksansivuinen.
Kheopsin pyramidin kahdeksan sivua
Niiden rakentaminen ei nykypäivänä onnistuisi
Toki se onnistuisi. Amerikkalaisarkkitehtien laskelmat osoittavat, että hankkeeseen kuluisi noin viisi miljardia dollaria rahaa ja viitisen vuotta aikaa.
Hautakammioita ilman vainajia
Oppikirjoissa kerrottiin myös, että egyptiläiset pyramidit rakennettiin faraoiden hautakammioiksi. Sittemmin olemme saaneet kuulla ja lukea, ettei suurista pyramideista ole koskaan löydetty muumioita, ja niinpä aiheesta käydään yhä keskustelua. Tutkimukset ovat kuitenkin vahvistaneet teorian hautakammioista, mutta ne on joko ryöstetty tyhjiksi tai jätetty syystä tai toisesta ottamatta käyttöön.
Edelleen salaisia kammioita
Egyptin pyramideja ei ole vieläkään tutkittu läpikotaisin, vaikka niiden arvoituksia on yritetty selvittää tuhansien vuosien ajan. Erinäiset edistykselliset tekniset tutkimusmenetelmät viittaavat siihen, että pyramideissa on yhä kätkettyjä kammioita, joita kukaan ei ole vielä kyennyt löytämään.
Pyramidien rakennustapaa ei tunneta
Pyramidien rakennusmenetelmistä on useita hyviä teorioita, joista jokin voi pitää paikkansa. Suurin arvoitus on se, miten egyptiläiset kykenivät sen ajan teknologialla saamaan valtavat ja monien tonnien painoiset kivilohkareet paikoilleen. Joidenkin teorioiden mukaan lohkareita vedettiin suurilla kelkoilla, jotka saatiin kulkemaan luistavammin kastelemalla hiekkaa kelkkojen edessä. Toisten arvioiden mukaan rakentamisessa hyödynnettiin ramppeja, ja onpa sellainenkin näkemys esitetty, että lohkareet eivät olekaan hakattuja kiviä vaan jonkinlaista arvoituksellista betonia, joka on valettu paikan päällä.