Arkeologit toivovat löytävänsä Kleopatran

”Kleopatran hauta on ehkä löytynyt.” Näin kerrottiin lehdissä pari vuotta sitten. Aleksandrian kaupungin lähellä Egyptissä sijaitsevan temppelin kaivauksissa oli tullut esiin Kleopatraa esittäviä kolikoita, rintakuvia hänestä ja hänen perheenjäsenistään sekä naamio, joka saattoi esittää hänen puolisoaan Marcus Antoniusta.

Kymmenen korkea-arvoisen egyptiläisen muumiot vakuuttivat arkeologit siitä, että he olivat löytäneet Egyptin ylhäisön hautapaikan ja että lisäkaivaukset voisivat johtaa heidät historian kuuluisimpiin kuuluvan naisen viimeiselle leposijalle. Uusia uutisia odotettiin innokkaasti, mutta mitään ei tapahtunut. Egyptin levottomuudet keskeyttivät kaivaukset, ja Kleopatran menneisyyttä jäi verhoamaan sama salaperäisyys, joka oli verhonnut sitä jo lähes 2 000 vuotta.

Kleopatra ajoi myös kansan asiaa

Kleopatra astui maailmanhistorian näyttämölle vuonna 51 eaa. vain 18-vuotiaana, kun hänet kruunattiin kuningattareksi Aleksandrian satamakaupungin kuninkaanlinnassa. Tuohon aikaan Aleksandria oli kulttuurin ja kaupan vilkas ja vauras solmukohta. Palatsista pienelle, mustatukkaiselle teinikuningattarelle avautui näkymä kaupungin moniin temppeleihin, maailmankuuluun kirjastoon ja satamaan, jonne laivat toivat tavaroita koko tunnetusta maailmasta.

Kleopatran sandaalein verhottujen jalkojen juuressa oli seitsemän miljoonaa alamaista ja Egyptin suunnattomat rikkaudet. Ote vallasta oli kuitenkin epävarma. Rooma uhkasi vallata Egyptin, sillä Rooma tavoitteli Niilin rantojen viljaa notkuvia ruoka-aittoja. Lisäksi Kleopatra joutui jakamaan kruunun 10-vuotiaan pikkuveljensä Ptolemaios XIII:n ja tämän ahneiden neuvonantajien kanssa.

Muinaisessa Egyptissä oli normaalia, että kuninkaallisten perheiden sisarukset avioituivat keskenään ja hallitsivat yhdessä. Tämä ei kuitenkaan miellyttänyt kunnianhimoista Kleopatraa. Hän oli makedonialaista Ptolemaiosten sukua, joka oli hallinnut Egyptiä vuosisatojen ajan kreikkalaisten tapojen mukaisesti ja kreikan kielellä. Toisin kuin edeltäjänsä ja veljensä vanhoilliset liittolaiset Kleopatra puhui alamaistensa kieltä, ja hän päätti vakaasti nostaa Egyptin takaisin entisaikojen suuruuteen toteuttamalla uudistuksia, jotka helpottivat tavallisten kansalaisten elämää.

Jo kahden vuoden kuluttua kuninkaallinen valtataistelu huipentui siihen, että Kleopatra havaitsi veljensä neuvonantajien suunnittelevan hänen murhaamistaan ja hänen oli paettava Syyriaan.

Caesar pyrki sovittelemaan

Sisarusten valtataistelun raivotessa Rooman diktaattori Gaius Julius Caesar tuli Aleksandriaan. Hänen piti oikeastaan periä vanha velka, mutta hän joutuikin egyptiläisen perheriidan pyörteisiin.

Caesar tarjoutui sovittelemaan sisarusten riitaa sisällissodan välttämiseksi ja kutsui nämä kokoukseen. Kleopatra pelkäsi kuitenkin, että veljen kohtaaminen voisi viedä häneltä hengen. Niinpä hän etsi käsiinsä Caesarin ennen kokousta. Tarinan mukaan hän antoi kietoa itsensä mattoon ja sai kauppiaan salakuljettamaan itsensä siinä palatsiin. Kun käärö oli ojennettu Caesarille, Kleopatra kuoriutui matosta ja lumosi Caesarin saman tien. Kertomus tuskin on totta. Kuka kokenut sotapäällikkö päästäisi sisälle epäilyttävää kääröä kantavan tuntemattoman kauppiaan?

Tosiasia on joka tapauksessa se, että 20-vuotias Kleopatra voitti ratkaisevalla hetkellä Caesarin puolelleen ja sai tämän avulla kruunun takaisin itselleen. Veli sattui sopivasti hukkumaan Niiliin sisarusten joukkojen välisessä taistelussa.

Kleopatra tiesi, että Egyptin tulevaisuus riippui Rooman suosiollisuudesta. Hän sinetöi liittonsa maailman mahtavimman imperiumin kanssa, kun hän kaksi vuotta myöhemmin synnytti Caesarille pojan, Caesarionin.

Miespuolisen perillisen avulla Kleopatra uskoi turvanneensa Egyptin tulevaisuuden. Kohtalo kuitenkin määräsi toisin. Vuonna 44 eaa. Caesar menehtyi verilammikkoon, kun hänen vastustajansa olivat iskeneet häntä tikarilla Rooman senaatissa. Näin Kleopatran piti ryhtyä uusiin toimiin valtataistelussaan.

Kolme vuotta Caesarin murhan jälkeen Rooman itäisten provinssien käskynhaltijaksi nimettiin Marcus Antonius, jonka Kleopatra lumosi jo ensi tapaamisella. Hänen sanotaan olleen pukeutunut rakkaudenjumalatar Afroditeksi.

Yhdessä uuden rakastettunsa kanssa Kleopatra halusi laajentaa valtakuntansa rajoja ja toteuttaa unelmansa sen uudesta noususta. Antonius palasikin voitokkaana kotiin nykyiseen Armeniaan tekemältään sotaretkeltä, ja pari juhli voittoa seremonialla, jossa Kleopatraa ylistettiin ”kuninkaiden kuningattareksi”.

Sitten tapahtui kuitenkin uusi katastrofi: Antoniuksen kilpailija, Octavianus, julisti sodan Egyptille, ja vuonna 31 eaa. hän voitti Aktionin meritaistelun Kreikan edustalla. Seuraavana vuonna kukistui Aleksandria, ja näin Kleopatran unelma Egyptin suuruudesta valui hiekkaan.

Temppelistä etsitään hautoja

Kleopatra halusi ennemmin kuolla kuin nähdä valtakuntansa joutuvan roomalaisten käsiin. Kerrotaan, että hän ennen itsemurhaansa olisi rukoillut Octavianusta hautaamaan hänet Marcus Antoniuksen kanssa. Ei kuitenkaan tiedetä, täyttikö Octavianus tämän toivomuksen.

Vastaus saattaa löytyä 50 kilometrin päässä Aleksandriasta sijaitsevasta temppeliryhmästä, jossa on tehty kaivauksia. Yksi temppeleistä on omistettu jumalatar Isikselle, jonka henkilöitymä Kleopatra väitti olevansa. Kaivausten johtaja Kathleen Martínez uskoo, että temppeli on Aleksandrian läheisyyden vuoksi ollut oivallinen paikka kuningattaren haudaksi. Hän sai tänä vuonna Egyptin sotilashallinnolta luvan jatkaa keskeytyneitä kaivauksia. Nyt tutkitaan kolmea syvää tutkamittauksissa paljastunutta kuilua, joihin hallitsijaparin haudat Martínezin mukaan voivat kätkeytyä.

Epäilijät kyseenalaistavat hankkeen mielekkyyden, koska Isiksen temppeleitä oli Egyptissä paljon eikä parin kolikon ja Kleopatran rintakuvan löytyminen riitä syyksi kalliisiin kaivauksiin.

Jos kuitenkin Marcus Antoniuksen ja Kleopatran muumiot löytyvät, tutkijat voivat todennäköisesti rekonstruoida heidän ulkonäkönsä ja ratkaista lopultakin, oliko Kleopatra niin kaunis kuin on annettu ymmärtää. Jos ruumiit ovat säilyneet hyvin, oikeuslääketieteilijät voinevat myös määrittää kuolinsyyn ja paljastaa, mikä antiikin kuuluisimmassa rakkaustarinassa on tarua ja mikä totta.