Asteekit mestasivat ennätysmäärän ihmisiä
Tuore kallolöytö on tähän mennessä mittavin todiste Tenochtitlánin ihmisuhrauksista.

Veri roiskui ja kaulat katkesivat kuin liukuhihnalla, kun asteekit noin 500 vuotta sitten harjoittivat väkivaltaisia uhrausmenojaan kansan tärkeimmässä pyhätössä, Tenochtitlánin Suuressa temppelissä, nykyisessä Méxicossa. Rituaalin keskipiste oli uhrikivi, jonka liepeiltä on löydetty 50 pääkalloa ja yli 200 leukaluuta. Asiantuntijoiden mukaan kyse on yhden ainoan seremonian aikana murhattujen ihmisten jäännöksistä. Näin mittava löytö on yllättänyt tutkijatkin.
Kalloja käytettiin rituaaleissa
Luiden perusteella vaikuttaa siltä, että uhrattavaksi valittiin lähinnä 20–35-vuotiaita naisia ja miehiä. Asteekit näyttävät suosineen mestausta eli kaulan katkaisemista uhrikiven päällä. Kalloja ei hävitetty, sillä niitä tarvittiin todennäköisesti muissa rituaaleissa.
Itse uhrikiven alta löytyi viisi kalloa. Muut oli kasattu sen päälle keoksi. Kätketyissä kalloissa oli isot aukot ohimoiden kohdalla. Reiät viittaavat siihen, että kallojen läpi oli työnnetty tanko, jossa ne voitiin panna näkyville.
Asteekkien tiedetään tehneen puolapuita muistuttavia tzompantli-nimisiä telineitä kallojen näytteille ripustamista varten. – Osaa uhrikiven päältä löydetyistä 45 kallosta oli työstetty naamioksi, mutta työ oli jäänyt kesken, kertoo tutkimuksiin osallistunut meksikolaisarkeologi Raúl Barrera.
Luulöytö tehtiin Tenochtitlánin Suuren temppelin restaurointitöiden yhteydessä.