Skandinaviasta on löydetty vain vähän yhtä isoja pitkätaloja kuin 86 kilometriä Oslosta etelään sijaitsevasta Gjellestadista paikannettu pitkätalo, jonka lähellä on muiden samantyyppisten talojen jäännöksiä ja hautakumpuja.
Käsitys perustuu niihin tutkimuksiin, joita Norjan kulttuuriperinnön tutkimuslaitoksen (NIKU) arkeologit ovat tehneet.
Pitkätalo on 15 metriä leveä ja 60 metriä pitkä. Arkeologien mukaan mitat ja sijainti osoittavat, että Gjellestad oli merkittävä paikkakunta Skandinavian myöhäisrautakaudella, joka alkoi noin 500 eaa. ja päättyi viikinkiajan alussa noin vuonna 800.
Uudet löydöt tukevat käsitystä, jonka mukaan Gjellestad oli merkittävä paikkakunta Skandinavian myöhäisrautakaudella.
Gjellestadista kerrottiin suurin otsikoin myös vuonna 2018, kun sieltä löydettiin maan alta viikinkilaiva. Edellisestä viikinkilaivalöydöstä oli kulunut silloin melkein 100 vuotta.
Vuosien 2018 ja 2021 löydöt tehtiin tutkaamalla, eli maanpintaa ei rikottu lainkaan.
Gjellestadin aluetta on tutkittu auton kuljettamalla maatutkalla. Tutkimusvälineen vieressä on tutkakuva hautautuneesta viikinkilaivasta, joka löydettiin vuonna 2018.
Muinaisjäännösten paikantamiseen maan alta on käytetty maatutkaa, joka luotaa maaperää lähettämällä ja vastaanottamalla sähkömagneettisia pulsseja.
Arkeologisten tutkausten kohteena on tähän mennessä ollut 40 hehtaarin laajuinen alue Gjellestadin laivan etelä-, itä- ja pohjoispuolella. Seuraavaksi yritetään määrittää löytöjen ikä ja aloittaa kaivaukset.
”Tämän kaliiperin löytö, joka on vielä tehty näin varhaisessa vaiheessa, on ylittänyt odotukset”, toteaa arkeologi Lars Gustavsen, joka valmistelee väitöskirjaa Gjellestadin tutkimuksista.