Uudet vuoret siivittivät elämän kehitystä

Geologit ovat saaneet selville syyn siihen, että evoluutio ei edennyt miljardiin vuoteen ennen kambrikauden lajiräjähdystä.

Geologit ovat saaneet selville syyn siihen, että evoluutio ei edennyt miljardiin vuoteen ennen kambrikauden lajiräjähdystä.

Shutterstock

Evoluutio piti todella pitkän tauon 1,8 miljardia vuotta sitten.

Vaikka yksisoluisista eliöistä oli kehittynyt tumallisia soluja, jotka ovat kaikenlaisten monisoluisten eliöiden perusta, uusia lajeja syntyi ani harvoin. Ajanjaksoon viitataan usein ilmauksella maailmanhistorian tylsin vaihe. Se kesti miljardi vuotta.

Kiinassa Pekingin yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt syyn pysähdykseen. Selitys piilee siinä, että sen aikana maapallolla syntyi poikkeuksellisen vähän uusia vuoria.

Valtamerien ravinnepitoisuus kasvoi rajusti 750 miljoonaa vuotta sitten, kun jättiläismanner Rodinia (pieni kuva) hajosi. Se vauhditti uusien elämänmuotojen kehittymistä.

© Shutterstock & Henning Dalhoff/SPL

Koska maankuoren laatat liikkuivat hitaammin, uusia vuoria muodostui harvakseltaan. Sen sijaan tuuli ja sade kuluttivat silloisia vuoristoja niin, että pinnanmuodot tasoittuivat ja maankamara oheni.

Vaiheelle oli ominaista se, ettei Maan vaipasta noussut maankuoreen uutta ainetta ja maanpinnalta huuhtoutui mereen vähemmän fosforia ja muita keskeisiä ravinteita.

Lajisto runsastui jättiläismantereen hajoamisen jälkeen.

Yhteys kävi ilmi, kun tutkijat määrittivät maankuoren paksuuden vaihtelun miljardien vuosien ajalta.

Paksuus on luettavissa koru- ja jalokivinä tunnetuista zirkoneista, joiden ominaisuudet riippuvat siitä, millaisessa paineessa ne ovat muodostuneet.

Vuoret lannoittivat merta

Ohut maankuori tarkoittaa pientä painetta. Zirkoneista selvisi, että maailmanhistorian tylsimmässä vaiheessa kamara oli ohuimmillaan.

Ajanjakson lopulla kuivaa maata ei ollut jättiläismanner Rodinian ulkopuolella, ja vasta sen jälkeen, kun se hajosi, vuoria alkoi taas syntyä. Sitten meri sai paljon lisää ravinteita.

© Shutterstock

3 faktaa kambrista

Kausi:

Kambrikausi alkoi 541 ja loppui 485,4 miljoonaa vuotta sitten.

Eläimistö:

Heti kambrikauden alettua ilmaantui runsaasti uusia monisoluisia eläimiä.

Fossiilit:

Monilla eläimillä, kuten trilobiiteilla, oli kova kuori, joka saattoi kivettyä täysin.

Monisoluisten eläinten kehitys sai uutta potkua, ja 541 miljoonaa vuotta sitten se johti kambrikauden lajiräjähdykseen.

Tällöin ilmaantui paljon uudenlaisia, entistä kookkaampia eliöitä, joista kaikki nykyiset eläinluokat polveutuvat.