Kemikaalifossiilit kertovat, että ensimmäiset eläimet syntyivät 635–660 miljoonaa vuotta sitten eli ainakin 60 miljoonaa vuotta oletettua aikaisemmin. Näin kertoo Kalifornian yliopiston tutkimus.
Noin 540 miljoonaa vuotta sitten tapahtui elämän kehityksessä ratkaiseva käänne. Muutaman miljoonan vuoden aikana maapallolle putkahti valtava määrä uusia eliölajeja ja elämän muotoja. Osa niistä on olemassa edelleen.
Biologit kutsuvat tätä vaihetta kambrikauden lajiräjähdykseksi. Tuolta ajalta on säilynyt huima määrä fossiileja.
Elämä syntyi ennen kambrikauden lajiräjähdystä
Fossiililöytöjen runsaus ei silti suinkaan tarkoita sitä, että kambrikauden eläimet olisivat olleet ensimmäisiä.
Elämä oli kehittynyt paljon aiemmin, mutta kambrikautta edeltäneistä lajeista ei juuri ole säilynyt fossiileja, koska siihen aikaan eläimillä ei vielä ollut suojanaan kovaa kuorta tai luurankoa, joka olisi kivettynyt ja muuttunut fossiiliksi.
Tähän vasti vanhimmat ennen kambrikautta syntyneet jäljet ovat 580 miljoonaa vuotta sitten eläneiden matojen ja meduusojen jättämiä.
635 miljoonaa vuotta. Ainakin niin vanhoja ovat äskettäin löydetyt jäljet monisoluisista eläimistä. Aiemmat löydöt olivat 60 miljoonaa vuotta nuorempia.
Kalifornian yliopiston tutkijat ovat päässeet kauemmas eläinkunnan menneisyyteen tutkimalla 635–660 miljoonaa vuotta vanhan kiven sisään kerrostuneita kemikaaleja. Kemikaalit ovat steroidien sukuisia steroleja, joita tuottavat vain eläimet.
Nykyisin samoja kemikaaleja tuottavat merisienilajit. Merisienet ovat hyvin vanha eläinryhmä.
Eläinkunta koki suuria mullistuksia kambrikauden aikana. Kuvassa on trilobiitin fossiili. Trilobiitit olivat kambrikauden aikana eläneitä niveljalkaisia.
Tutkijoiden mukaan löytö osoittaa, että monisoluisia eläimiä oli maapallolla ainakin sata miljoonaa vuotta ennen kambrikautta.
Biologien on siksi mentävä kauemmaksi ajassa taaksepäin löytääkseen ajankohdan, jolloin yksisoluiset eliöt alkoivat järjestäytyä yhdyskunniksi ja muodostaa monimutkaisempia, monisoluisia elämänmuotoja.