Uni on yksi niistä harvoista asioista, jotka ovat yhteisiä lähes kaikille eläimille madoista hyönteisiin, norsuihin ja valaisiin. Siksi sen täytyy olla ratkaisevan tärkeä eliöiden toimintakyvylle.
Siitä huolimatta unen tarkoitusta ei ole pystytty tyhjentävästi selittämään. Useimmat unitutkijat ovat sitä mieltä, että unta tarvitsevat erityisesti aivot joko tyhjentämään ne niihin päivän aikana kertyvistä aistiärsykkeistä tai siirtämään kokemuksia säilömuistiin.
Polyyppieläimillä on kiinteä unirytmi
Nyt uudet tutkimukset osoittavat, että unella on saattanut alun perin olla jokin aivan muu tarkoitus. Japanissa Kiushun yliopiston tutkijat ovat saaneet selville, että jopa alkeelliset polyyppieläimet, lampipolyypit, nukkuvat.
Aivottomilla lampipolyypeilla unen tarvetta saattaa säädellä melatoniinihormoni, joka on ratkaisevan tärkeä myös ihmisen nukkumiselle.
Tutkijat tallensivat videolle 10 millin mittaisten lampipolyyppien elämää ja saivat selville, että ne liikkuivat vuoron perään neljä tuntia hyvin vilkkaasti ja sitten taas viettivät neljä tuntia liikkumatta ikään kuin unessa.
Valonvälke herätti eläimet
"Unessa" olevat lampipolyypit pystyttiin aktivoimaan välkyttämällä valoja, jolloin ne alkoivat taas liikkua. Vastaavasti eläimet voitiin saada unta muistuttavaan tilaan melatoniinihormonilla ja GABA-viestiaineella, joiden tiedetään säätelevän myös ihmisen unen tarvetta.
Lampipolyypeilla ei ole aivoja eikä keskushermostoa. Tämä viittaa siihen, että evoluution aikana uni on kehittynyt ennen aivoja. Myöhemmin kehittyneillä eläinlajeilla sillä on voinut olla uusia tehtäviä.
