Hevoset ja aasit. Jääkarhut ja ruskeakarhut. Pullonokkadelfiinit ja pikkumiekkavalaat. On monia esimerkkejä siitä, että satojatuhansia ja jopa miljoonia vuosia eri suuntiin kehittyneet lajit voivat saada jälkeläisiä keskenään. Voiko ihminen lisääntyä simpanssin kanssa? Hyviä argumentteja löytyy niin puolesta kuin vastaan:
Geenit
Puolesta: Geenit melkein yhteneväisiä
Ihmisen ja simpanssin geenit vastaavat toisiaan 99-prosenttisesti. Geenit ovat niitä dna:n jaksoja, jotka ohjaavat kehon rakennuspalikoiden, proteiinien, valmistusta. Esimerkiksi geneettisesti yhtä läheiset pullokuonodelfiini ja pikkumiekkavalas voivat risteytyä, vaikka niiden yhteinen edeltäjä eli yli 8 miljoonaa vuotta sitten.
Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat toisistaan vain yhden prosentin verran.
Vastaan: Kaikki ei riipu geeneistä
Geenien osuus dna:sta on vain 1,5 prosenttia, ja lopullakin on biologista merkitystä, sillä siinä on muun muassa jaksoja, jotka voivat sytyttää ja sammuttaa geenejä. Ihmisellä on erintöaineksessaan 3 000 tällä tavalla toimivaa jaksoa, jotka puuttuvat simpanssilta.
Kromosomit
Puolesta: Kromosomistoilla on paljon yhteistä
Ihmisen ja simpanssin kromosomit muistuttavat toisiaan, mutta ihmisellä on yksi kromosomipari vähemmän. Simpanssin kromosomit 2A ja 2B ovat ihmisellä sulautuneet kromosomiksi 2. Pienen eron ei pitäisi kuitenkaan estää lajien risteytymistä, kuten kromosomiluvultaan selvästi toisistaan eroavat seepra ja hevonen osoittavat.
Kromosomiero on pienempi kuin muilla toisilleen sukua olevilla lajeilla, jotka voivat lisääntyä keskenään.
Vastaan: Kromosomit eivät ole sisältä samanlaisia
Vaikka ihmisen ja simpanssin kromosomit muistuttavat päällisin puolin toisiaan, ne eivät ole rakenteeltaan identtisiä. Geenien sijainnissa on eroja, ja kromosomi voi olla ihmisellä järjestynyt osittain eri tavalla kuin simpanssilla vaikkapa siksi, että jokin pitkä dna-jakso on tehnyt täyskäännöksen.
Hedelmöitys
Puolesta: Ihmisapinat voivat hedelmöittää toisiaan
Kaikki ihmisapinat ovat paitsi lisääntymissoluiltaan myös X- ja Y-sukupuolikromosomeiltaan samaa maata. Muun muassa simpanssi ja sen sisarlaji, kongonsimpanssi, ovat saaneet yhteisiä jälkeläisiä. Tutkimusten mukaan ihmisen siittiöt pystyvät tunkeutumaan sekä gibbonien että gorillojen munasoluihin.
Eri lajien sukusolujen hedelmöittymisestä on monia esimerkkejä
Vastaan: Hedelmöityksestä on pitkä matka jälkeläisen syntymään
Vaikka ihmisen ja simpanssin siittiöt ja munasolut voivat sulautua yhteen, niistä ei välttämättä synny alkiota ja elinkelpoista sikiötä. Jo hyvin pienet erot voivat aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä. Tästä syystä esimerkiksi vuohen ja lampaan parittelu johtaa ani harvoin jälkeläisen syntymään.
Tulos: tasapeli
Artikkeli on ensimmäisen kerran julkaistu 2021.
