Elämän historia meni uusiksi

Yhteyttäminen, soluydin, raajat ja selkäranka. Elämä on saavuttanut monta virstanpylvästä neljässä miljardissa vuodessa. Uuden tutkimuksen mukaan arviot saavutusten ajankohdista ovat olleet pahasti pielessä.

Nobumichi Tamura

3,4 mrd. vuotta sitten: Varhaiset bakteerit toivat hapen

© Shutterstock

Vuoteen 2018 asti luultiin, että yhteyttämiskyky syntyi bakteereille 2,7 miljardia vuotta sitten. Uusien geenianalyysien mukaan se kehittyikin jo 3,4 miljardia vuotta sitten. Aluksi syntynyt happi sitoutui mineraaleihin eikä kertynyt ilmakehään.

1,9 mrd. vuotta sitten: Tutkijat löysivät puuttuvan linkin

© R.B. Pedersen/Centre for Geobiology/ University of Bergen, Norway

Aitotumaiset ovat eliöryhmä, johon kuuluvat muun muassa nisäkkäät. Sen alkuperä on hämärän peitossa. Vuonna 2015 löydettiin merenpohjasta arkeoneja eli tumattomia pieneliöitä, joista aitotumalliset ehkä kehittyivät 1,9 miljardia vuotta sitten.

1,2 mrd. vuotta sitten: Seksi vauhditti lajien kehitystä

Dna siirtyy siltoja myöten bakteerista toiseen.

© SPL

Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla. Se on keino, joka kehittyi varhain. Varsinainen seksi eli suvullinen lisääntyminen, jossa kahden yksilön sukusoluista muodostuu uusi yksilö, kehittyi vasta 1,2 miljardia vuotta sitten.

660 milj. vuotta sitten: Merisienet olivat ensimmäisiä eliöitä

© Zongjun Yin

Yhdysvaltalaistutkijat löysivät 2018 kemiallisia jäännöksiä 660 miljoonaa vuotta vanhasta merisienestä. Se on 100 miljoonaa vuotta vanhempi kuin tähän asti tunnetut eliöt. Geenianalyysin mukaan laji saattoi syntyä jo 800 miljoonaa vuotta sitten.

550 milj. vuotta sitten: Elämä nousi jaloilleen

Kuvassa eläimen jalanjäljet, jotka tutkijat löysivät Kiinasta merenpohjasta.

© Virginia Tech

Ensimmäiset raajalliset eliöt olivat hyönteisten ja nivelmatojen esivanhempia, jotka kehittyivät kambrikaudella 541–485 miljoonaa vuotta sitten. Näin tutkijat luulivat, kunnes viime vuonna Kiinasta löydettiin 550 miljoonaa vuotta vanhoja jalanjälkiä.

472 milj. vuotta sitten: Kasvit juurtuivat maihin

Ensimmäiset maakasvit muistuttivat nykyisiä maksasammalia.

© Ed Reschke/Getty Images

Etelä-Amerikassa tehdyt löydöt osoittavat, että jotkin kasvit levisivät kuivalle maalle jo 472 miljoonaa vuotta sitten. 20 miljoonaa vuotta myöhemmin nousivat maihin hyönteisten ja siitä 400 miljoonan vuoden päästä nisäkkäiden edeltäjät.

450 milj. vuotta sitten: Selkärankaiset syntyivät rantavesissä

Varhaiset selkärankaislajit kehittyivät rannan tuntumassa.

© Nobumichi Tamura

Nykyään koralliriutoilla on valtava kalojen lajikirjo. Se on saanut tutkijat etsimään muinaisilta koralliriutoilta myös selkärankaisten alkukotia. Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäiset selkärankaislajit kehittyivät kuitenkin paljon lähempänä rantaa.

Lue myös:

Pompeji - Osa pompejilaisista sai tällin päähänsä
Historia

Pompejin uhrit saivat tällin päähänsä

1 minuuttia
Egypti

Muumion dna paljastaa: Egyptiläiset eivät olleet afrikkalaisia

2 minuuttia
Evoluutio

Monisoluiset eliöt syntyivät 25 kertaa

7 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!