Kolme geeniä sai ihmisen aivot kasvamaan Seitsemän miljardia hermosolua erottaa ihmisaivot gorillan aivoista. Syynä on kolmen geenin muutos, joka on tapahtunut ihmisen evoluution kuluessa.
Selittääkö tiede silmän kehityksen? Onko totta, että evoluutioteorian pohjalta ei ole pystytty esittämään johdonmukaista selitystä silmän kehittymiselle?
Kalat pistäytyivät maissa ilman jalkoja Video: Kokeet maalla hyppivillä kaloilla johtivat uuteen teoriaan siitä, miten elämä siirtyi merestä kuivalle maalle.
Lämmin ja erittäin kevyt N´arctic -välikausitakki sopii pitkiin kävelylenkkeihin ja muuhun ulkoiluun. Vain 8,90 €. Tilaa tästä >>
Ajanvietettä, joka antaa ajateltavaa! Anna joululahjaksi Tieteen Kuvalehti – alkaen vain 27 €. Tilaa nopeasti – napsauta tästä >>
Syksy = paljon lukuaikaa Lähde tutkimusmatkalle ja lue 8:aa suosittua lehteä WYPE-palvelussa puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Kokeile 1 kuukausi ilmaiseksi >>
Kolme geeniä sai ihmisen aivot kasvamaan Seitsemän miljardia hermosolua erottaa ihmisaivot gorillan aivoista. Syynä on kolmen geenin muutos, joka on tapahtunut ihmisen evoluution kuluessa.
VIDEO: Tältä ihminen näyttää tuhannen vuoden päästä Keinotekoinen kuulo, isot pupillit ja immuniteetti sairauksille ja ikääntymiselle. Tuhannen vuoden päästä ihmistä voi olla vaikeaa tunnistaa ihmiseksi.
Darwinin jäljillä: 5 kiehtovaa eläintä Galápagosilla elää edelleen monia ainutlaatuisia eläimiä lähes 200 vuotta sen jälkeen, kun Darwin kehitti mullistavan teoriansa saarten eläimistön innoittamana.
Uusi elämäntapa kevensi luut Kun ihminen asettui aloilleen ja lakkasi liikkumasta ruokansa perässä, muutos näkyi pian luissa. Siksi nykyihmisen luut ovat hauraat.
Pituus: Pätkistä vähitellen pitkiksi Vanhoissa taloissa joutuu usein kumartumaan, jotta ei iske päätään esimerkiksi oviaukoissa. Ihmiset olivat ilmeisesti ennen lyhyempiä. Mikä selittää muutoksen?
Selittääkö tiede silmän kehityksen? Onko totta, että evoluutioteorian pohjalta ei ole pystytty esittämään johdonmukaista selitystä silmän kehittymiselle?
Kalat pistäytyivät maissa ilman jalkoja Video: Kokeet maalla hyppivillä kaloilla johtivat uuteen teoriaan siitä, miten elämä siirtyi merestä kuivalle maalle.
Kala käveli kuivalle maalle Uusi löytö todistaa, että esihistoriallinen petokala tiktaalik käytti maalla liikkumiseen kahta eväparia. Löytö haastaa aiemmat teoriat elämän noususta maalle.
Katso ihmisen luoman levän elämää Video: Yhdysvaltalaistutkijat ovat saaneet levät muuttumaan monisoluisiksi. Katso, miten levät kasvavat ja jakautuvat.
Elämän suuri loikka onnistui koeputkessa Tutkijat saivat ensimmäisen kerran yksisoluisen eliön kehittymään monisoluiseksi.
Teema: Elämän kulku Miten elämä Maassa alkoi ja miten se – ehkä – päättyy? Tieteen Kuvalehti kertoo, mitä tiede tietää ja mikä on vielä teorioiden varassa.
Luolamies on yhä voimissaan Nykyisin elossa olevan miehen perimästä paljastui kromosomi, joka on peräisin 300 000 vuotta sitten eläneeltä luolamieheltä.
Video: Vieraile elämän kehdossa Lähde matkalle Atlantin pohjaan, missä elämä aikoinaan on saattanut syntyä.
Alkusammakko ryömi maalle Ichthyostega-alkusammakkoa pidetään ensimmäisenä selkärankaisena, joka vaihtoi uimisen maaelämään. Todennäköisesti se ei ollut maalla kovin ketterä vaan se kulki pikemminkin laahustamalla.
Kiistanaihe: Elämän alkuperä Miten Maasta tuli elävä planeetta? Tuliko se avaruudesta komeettoja ja meteorien mukana vai syntyikö se Maassa sattumalta?
Ehkä elämä sai alkunsa rna:sta Selityksiä yhdistää sama kehäpäätelmää muistuttava perusongelma: dna ohjaa proteiinien tuotantoa, mutta dna:ta ei muodostu ilman proteiineja. Kyseessä on siten kemian vastine ”Kumpi oli ensin: muna vai kana?” -pulmalle. Ratkaisuksi sopii
Eliöitä on ollut 3,6 miljardia vuotta Aluksi Maa oli kuuma planeetta, jonka pintaa peitti sula laava. Näissä ääriolosuhteissa tuskin syntyi orgaanisia yhdisteitä. Viimeistään 3,6 miljardia vuotta sitten Maa oli jäähtynyt ja rauhoittunut niin paljon, että alkoi muodostua valtameriä.
Varhaiset pedot näkivät hyvin tarkasti Kivettynyt meripedon silmä todisti teorian siitä, että silmä kehittyi nopeasti jo kambrikaudella.
Keinosolu valottaa elämän alkuvaiheita Keinosolututkimuksessa tehty läpimurto auttaa selvittämään, miten monisoluinen elämä kehittyi maapallolla.
Bakteerit rakentavat pylväitä jään alla Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet epätavallista elämää järven pohjasta Antaktiksesta.
Kainous periytyy esivanhemmilta Schulze tulkitsee vaivaantuneisuuden ihmisarvon menetyksen tunteeksi. Se syntyy tilanteissa, joissa ei voi itse päättää, mitä toiselle näyttää. Ajatus siitä, että joutuu pakosta henkilöön kohdistuvan arvostelun kohteeksi, on epämiellyttävä,
